vertzi aukeaa taas!

vertzi on ryhmächat 13-29-vuotiaille nuorille, joka toimii Discord -alustalla. Voit tulla vertziin juttelemaan ja viettämään aikaa yhdessä muiden nuorten kanssa!

vertzi on avoinna sunnuntai ja maanantai iltaisin klo 18-21. Poikkeusaukioloajoista ilmoitetaan vertzin Discord -serverillä sekä somessa.

vertzissä päivystää Nuorten Palvelu ry:n kouluttamia vapaaehtoisia VerkkoZemppareita sekä Nuorten Palvelu ry:n työntekijöitä.

Lisää tietoa vertzistä ja linkin vertzin Discordiin löydät täältä.

VerkkoZemppari toimii nuorten vertaistuki-chatin moderaattorina. Tärkeimpinä tehtävinä on olla luomassa turvallista yhteisöä, johon vertaistukea tarvitsevat nuoret voivat tuntea kuuluvansa. Päivystys aikoihin nuoret voivat tulla chattiin juttelemaan päivän kuulumisista, sen hetken ilmiöistä tai vakavimmistakin aiheista.

VerkkoZempparilta toivomme täysi-ikäisyyttä, avoimuutta monenlaiselle keskustelulle nuorten kanssa ja sujuvaa tietokoneella kirjoittamista.

VerkkoZempparit päivystävät Nuorten Palvelu ry:n toimistolla Kuopion keskustassa sunnuntai- ja maanantai-iltaisin. 

Koulutamme vapaaehtoiset toimintaan 12.03.2020. klo 17.30-19.30. Haluamme haastatella sinut ennen koulutusta.

Pyydämme kaikilta nuorten kanssa toimivilta, vapaaehtoistoimintaan koulutettavilta, suostumuksen rikostaustaotteen pyytämiseksi Oikeusrekisterikeskuksesta (Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 148/2014).

Lisätietoa VerkkoZemppari toiminnasta löydät tästä.

Ilmoittautua voit tästä.

”Nuori viettää vapaa-aikansa ruudun ääressä pelaamalla pelejä. Välillä kuuluu kovaäänistä raivoamista tai turhautuneita huokaisuja. Nuori ei näe kavereita, ja puhuu sanoilla, joita ei ole aina helppo ymmärtää. Onko tämä normaalia vai pitäisikö tästä huolestua?”

NP:llä mediakasvattajana toiminut Asta Keskisaari kirjoitti ILONA-verkoston blogiin lisää aiheesta. Käy lukemassa lisää siitä, miksi nuori pelaa, pelaamisen hyödyistä ja haitoista sekä nappaamassa käytännön vinkkejä tästä.

Onko ILONA- verkosto sinulle tuttu?

Kuopion ILONA-verkosto on 2000-luvun alussa perustettu yhteistyöryhmä, joka koostuu Kuopion alueen lapsiperheiden parissa työskentelevistä järjestöistä. ILONA- yhteistyöverkosto toimii lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi.

Ihmisen ILONA blogissa tuodaan pilkahduksia lasten, nuorten ja perheiden elämästä sen kaikissa väreissä. Pilkahdukset ovat ajankohtaisia ja puhuttelevia ilmiöitä nykyajasta ja yhteiskunnasta. Kaikki ILONAN- blogipostaukset löydät tästä.

Blogia kirjoittavat

• Kuopion Ensikotiyhdistys ry
• MLL Järvi-Suomen piiri
• SOS-Lapsikylä
• Pelastakaa Lapset ry Itä-Suomi
• Kuopion Pelastakaa Lapset ry
• Savon Nuoret Kotkat
• Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr. / Vamos Kuopio
• Suomen Setlementtiliitto ry
• Kuopion Setlementti Puijola ry
• Kuopion ev.lut. seurakunnat
• Pohjois-Savon Lape Yhdessä- ohjelma
• Savon Vammaisasuntosäätiö Savas
• Nuorten Palvelu ry
• Kirkkopalvelut ry/ Erityisesti Isä – toiminta
• Kuopion Kriisikeskus
• Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Itä-Suomi

Kiitos kuluneesta vuodesta ❤️

NP:n väki lomailee 23.12.2019- 6.1.2020 🎄

Nykyisen toiminnanjohtajamme suunnatessa kohti uusia työtehtäviä etsimme järjestömme luotsiksi ja työkaveriksemme uutta toiminnanjohtajaa. Voisitko se olla Sinä?

Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorisokasvatusjärjestö. Järjestön tehtävänä on tukea ja antaa tilaa nuoren kasvulle ja vaikuttaa nuorten asemaan yhteiskunnassa. Järjestön toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö (STEA). Järjestön toimipiste sijaitsee Kuopiossa.

Etsimme toiminnanjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tehtäviin kuuluvat järjestön toiminnan johtaminen ja kehittäminen, sekä henkilöstöhallinto ja taloushallinnosta vastaaminen hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaan. Tehtävän tuloksellinen ja menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyviä työyhteisö- ja verkostoitumistaitoja, järjestörahoituksen tuntemusta ja hyvää kokonaisuuksien hahmottamiskykyä.

Toiminnanjohtaja toimeenpanee hallituksen linjaamat ja järjestölle asettamat rahoitus-, kehittämis- ja strategiset tavoitteet yhdessä henkilöstön kanssa. Toiminnanjohtajalta odotetaan kokemusta esimiehenä toimimisesta ja johtamistehtävistä. Arvostamme nuorisotyöhön ja vapaaehtoistoimintaan liittyvää osaamista sekä järjestötyön ja STEA-rahoitusjärjestelmän tuntemusta.

Tarjoamme monipuolisen tehtäväkentän asiantuntevassa ja kehittyvässä järjestössä, ammattitaitoiset ja mukavat työtoverit ja näköalapaikan valtakunnallisesti toimivan järjestön johdossa.

Työtehtävä edellyttää matkustusvalmiutta ja satunnaisesti ilta- ja viikonlopputyötä. Edellytämme toiminnanjohtajalta soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa.

Jos kiinnostuit paikasta, lähetä CV ja hakemus palkkatoiveineen 12.1.2020 klo 16.00 mennessä sähköpostiosoitteeseen rekry@nuortenpalvelu.fi. Haastattelut järjestetään tammikuun lopulla viikoilla 4-5 Kuopiossa.

Tiedusteluihin vastaa Heli Airaksinen (hallituksen puheenjohtaja 1.1.2020 alkaen) p. 044 088 4558 18.12.2019 klo 14-17 ja 8.1.2020 klo 16-18.
ja toiminnanjohtaja Marja Pakarinen p. 040 487 4806 tiistaina 17.12.2019 klo 15-17.

Kun elämä antaa sitruunoita

Elämä on perseestä, välillä. Aika usein se on omalla kohdalla on perseestä. Mikään ei auta pahaan oloon. Apua ei osaa ottaa vastaan, aina en edes halua. Omat ongelmat ei kuulu muille. Pitäähän ne itse selvittää. Miksi tuhlata muiden aikaa siihen. Näin ajattelin ja ajattelen. Tosin, nykyään osaan pyytää apua ja ottaa sitä vastaankin. Mutta vuosien kestänyt paha olo erilaisina muotoina jättää jälkensä. Ei sitä muista, mistä kaikki on alkujaan. Vissiin lapsuudesta. Yläaste oli vaikeaa aikaa. Oma olo niin paha silloin, että mietin itsemurhaa melkein päivittäin. Kirjoitin tekstin, kuinka nuori tyttö tappaa itsensä hyppäämällä sillalta. Toivoin opettajan huomaavan sen ja kysyvän onko kaikki ok. Mutta ei. Ei siihen puututtu. Muutama vuosi myöhemmin se tarina toteutui. Silloin olin lukiossa. Kirjoitin jo yläasteella, kuinka tapan itseni.

Nyt itsemurhayrityksestä on reilu kuusi vuotta, olen valmis käsittelemään asiaa enemmän. Kävin psykologilla ensimmäisen kerran elämässäni vapaaehtoisesti tänä syksynä. En ole ollut niin rikki hetkeen, kuin sen käynnin jälkeen. Olin jo jutellut terveydenhoitajan kanssa pahasta olosta, joka voimistui suurien muutoksien jälkeen. Kerroin, että olen harkinnut itsemurhaa ja lähes tehnyt sen, uudestaan. En uskaltanut puhua siitä vanhemmille, eivätkä he vieläkään tiedä. Asiat lähti parempaan päin, mutta lautta katosi jalkojen alta uudestaan ja uudestaan. Väsyn tähän. Aina pitää nousta uudestaan ja uudestaan pohjasta pintaan ja nousta lautalle, jotta pääsee rantaan. En jaksa enää. Vähän aikaa sitten putosin vielä syvemmälle. Lähdin kotoa ja mietin monta keinoa tappamiseni suhteen. Kävelin ja kävelin. Siltojen ohi, rantojen ohi, autoteiden ohi, junaraiteiden ohi. Halusin päästä kaikesta pois. Täällä sitä edelleen ollaan. Kyynel poskella kotona. En mennyt heti terveydenhoitajalle. Kun menin ja kerroin, terveydenhoitaja kuunteli hiljaa.

Monen monta kertaa olen selvinnyt itse. Enää en halua selvitä itse. Tai no haluan selvitä itse, mutta en pysty enää. Jonkun pitää kertoa, että mitä tehdään. Paljon eri keinoja on tultu kokeiltua, mitkä helpottaisivat oloa. Ne unohtaa aina, kun paha olo on pahimmillaan. Aina. Välttelen sairaalaa ja lääkäriä viimeiseen asti. Vaikka ehkä olisi hyvä käydä juttelemassa. Tiedän, mitä pitää tehdä. En osaa tehdä niitä. Välillä toivoo, että joku raahaisi minut sairaalaan. Samaan aikaan en halua kenenkään puuttuvan tähän.  Niin kahtia jakautunut on sisin. Halu kuolla. Halu elää. Jokapäiväinen taisto. Taisto siitä, kumpi puoli voittaa. Ne ovat aika tasaisia. Mutta halu elää on voittanut tähän asti. Ei ne suuria voittoja ole, vain 30 sekunnin ajatus ja hetkeksi helpottaa. Halu kuolla on vahvempi, mutta halu elää sinnikkäämpi. Väsyttävää käydä läpi joka päivä samat asiat. Tai joka toinen päivä. Tai se ärtymys, kun on useampi päivä mennyt hyvin ja taas lautta katoaa alta. Liika vaatimuksia, liikaa pyyntöjä jaksaa. En jaksa. Ei kiinnosta. Samaan aikaan koittaa jaksaa päästä seuraavaan päivään ja toivoa sen olevan parempi.

Mitä pään sisältä ja mielestä löytyy. Tyhjyyttä, pahaa oloa, ahdistusta, itkua, syytöksiä. Iloa, surua, naurua, hyvää oloa. Masennusta, itsetuhoisuutta, ruuan rakastamista, ruuan vihaamista. Intoa, mielenkiintoa, ei-kiinnostusta, välinpitämättömyyttä. Rakkautta, vihaa, välittämistä, empatiaa. Pahan olon monet kasvot. Vuosien saatossa opin piilottamaan pahan olon kaikilta. Olin aina se iloinen ja osallistuvainen. Sisältä kuitenkin hajalla ja tyhjä. Oli helppo piiloutua. Elämässä pääsee niin paljon helpommalla, kun esittää. Ei oikeasti pääse. Sitä vain kuvittelee. Ennemmin tai myöhemmin paha olo yltyy ihan eri sfääreihin. Sitten ollaan pulassa ja isossa sellaisessa. Vie paljon, liikaa, energiaa käydä tapahtuneita läpi. Ei sitä jaksa. Kukaan ei oikein uskonut, että olen yrittänyt itsemurhaa. Ei sitä näe ihmisestä, ei aina. Mielestä löytää hyvää ja pahaa. Pahan löytää helpommin. Hyvän löytää heikommin, mutta se kantaa pidemmälle.

Hyvänä päivänä mikään ei lannista. Harmittaa voi, mutta se on lyhyt kestoista. Silloin on iloinen ja täynnä tarmoa. Ei maanista tarmoa. Sellaista ”normaalia” oloa ilman mielenterveyden ongelmia. Siitä nauttii ja on hyvä olla. Pahana päivänä yksi pienikin vastoinkäyminen tai epäonnistuminen, yksi väärä sana toiselta. Ja maailma murenee pieniksi palasiksi. Lautta alkaa uppoamaan. Jossain vaiheessa lautta katoaa ja matka pohjaan jatkuu vauhdilla. Joskus oikeaan aikaan oikea ihminen heittää pelastusrenkaan ja kiskoo pintaan. Pelastusrenkaan avulla pystyy jatkamaan matkaa hetken. Kunnes saa lautan taas alleen. Tai pohja kutsuu uudelleen. Hyvänä päivänä lautan kanssa matka jatkuu kohti rantaa, voi olla vastatuulta. Eteenpäin kuitenkin mennään. Kaikki tuntuu mahdolliselta. Olo helpottuu ja tuudittuu siihen tunteeseen.

Kunnes lautta taas häviää alta.

Olen itkenyt paljon. Turhista ja aiheellisista asioista. Yleensä ahdistuksen muuttuessa melkein paniikkikohtaukseksi. Silloin itkettää ja paljon. Viimeksi itkin koulussa, hävetti. Samalla toivoi, että joku kysyisi onko kaikki ok. Juttelin äidin kanssa. Ja itkin. Puhelun jälkeen itkin hetken hiljaa. Pyyhin kyyneleet. Istuin tyhjään tuijottaen. Kukaan ei tullut kysymään mitään. Istuin edelleen tyhjää tuijottaen. Lähdin kotiin. Kotona nielin itkua, muutama kyynel poskella. Koitin muistaa hengittää rauhassa. Kaikki sujuu, aikanaan.

Tänään tajusin. Kun elämä antaa sitruunoita, syö ne ja jatka matkaa viisaampana. Paljon joutuu syömään sitruunoita elämän aikana. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Jokainen uppoaminen pohjaan ja sieltä nousu ylös on haastavaa. Se opettaa, se satuttaa, se ahdistaa, se turhauttaa. En halua enää sitruunoita. Niitä valitettavasti tulee vielä. Ihmiselle on pitkä matka kulkea yksin mielenterveyden ongelmien kanssa. Miksi en sitä opi. Aina pitää vältellä apua viimeiseen asti. Kun on ne viimeiset voimat kadonneet, vasta sitten apu kelpaa. Sitruunoita lisää. Paljon lisää. Tätä menoa, jos en opi, hukun sitruunoihin.

Elämä on perseestä. Elämä antaa sitruunoita. Kukaan ei selviä elämästä hengissä. Mutta siitä pitää voida nauttia. Ei kärsiä. Ei hukkua niihin sitruunoihin. Nyt on halu elää voitonpuolella. Helpottaa. Hetkeksi.

Helpottaa. Väsyttää. Olo on tyhjä. Hyvällä tavalla tyhjä. Ei ahdista. On levollinen olo. Rauhallinen tunne. Itkut on itketty, hetkeksi. Kohta jaksaa taas. Jaksaa olla ihminen. Olo on kuin voittajalla. Pieni jännitys on edelleen, kauanko kestää tämä. Toivottavasti pitkään. Selässä kihelmöi. Ihan kuin odottaa jotain erityistä tapahtuvan. Istun ja hymyilen. Kaikki tuntuu mahdolliselta. Uutta intoa ja tarmoa löytyy. Kiinnostusta. Halu olla sosiaalinen, viimeinkin. Halu palata kouluun tunneille. Tehtäviä ei jaksa vielä tehdä. Pienin askelin eteenpäin. Se on ok. Pieniä askeleita. Kevyt myötätuuli kohti rantaa. Lautta on vankempi, ei niin heikko enää. Kaikki vahvistuu. Hymy huulilla. Haluan jakaa kaikille tämän olon. Mutta en uskalla. Hyvä olo voi kadota hetkessä. Pidän itselläni hyvän olon.

Milloin saa kertoa hyvästä olosta. Heti, seuraavana päivänä, kuukauden päästä. Hyvä olo ei saa kadota. En halua hukata sitä. Kuulostan omassa päässäni jo hullulta. Elämä antaa sitruunoita. Aioin nauttia tästä olosta. Koen onnistuneeni, kerrankin. Hymy huulilla ja vahvana käyn nukkumaan. Ilman sitruunoita.

tyttö96 vertzistä

~Ajatuksensa ja tunteensa tähän blogiin on kirjoittanut vertzi- ryhmächattiin osallistunut nuori, joka toivoo, että tekstistä olisi apua myös muille, jotka kamppailevat elämän antavien sitruunoiden kanssa

vertzi on nyt suljettu. vertzi kiittää kaikkia toimintaan osallistuneita mukavista juttutuokioista!

Yhdessä loimme vertzistä yhteisöä, jossa ilmapiiri oli positiivinen ja kiusaamisesta vapaa. vertzi toivottaa kaikille onnea tulevaisuuteen. Muistakaa nauttia elämän pienistä hetkistä ja olla armollisia itsellenne 

Nettietsivät ovat online normaalisti. Käy katsomassa Etsivän Nettityön yhteydenottokanavat ja aukioloajat tarkemmin täältä.

t. pulu, Savojedi, Laluna, weipi, Jojo, Karvamatto, emppu, Ryti, Rölli, EtsiväNettityö

Moikka!

Olen Marja Voutilainen savolainen nuori. Opiskelen Kuopiossa Seurakuntaopistolla nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi viimeistä vuotta. Nuorten Palvelu ry:llä aloitin harjoitteluni 7.10 ja olen mukana 22.11 asti. Työtehtäviini on sovittu Etsivä Nettityö. Tämä on minulle aivan uusi aluevaltaus. Viikot ovat olleet mielenkiintoisia. Olen päässyt tutustumaan nettinuorisotyöhön ja oppimaan paljon uutta. Odotan innolla mitä uutta opin vielä.

Aikaisempaa työkokemusta minulla on nuorisotalolta, jossa toimin apuohjaajana. Suunnittelin ja vedin siellä askartelukerhoa ja osallistuin muun toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Olen ollut myös koulun iltapäiväkerhossa, jossa toimin osana ohjaajatiimiä. Olin mukana päivän suunnittelussa ja toteutuksessa (pelit, leikit, valvonta, askartelu yms…)

Aikaisemmalta koulutukseltani olen kudonnan- ja ompelun artesaani. Lisäksi olen opiskellut ja tehnyt mosaiikki-, metallilanka-, keramiikka- ja lasitöitä. Lasista olen tehnyt ikkunakoristeita, mosaiikista tauluja, keramiikasta kuppeja- ja kulhoja ja metallilangasta koriste-esineitä ja tarjoiluastioita.

Vapaa- ajalla tykkään kuunnella musiikkia, katsella tv:tä, tehdä käsitöitä ja geokätköillä. Lisäksi vietän aikaa kavereiden kanssa ja tykkään matkustella kotimaassa ja tutustua eri paikkakuntiin.

~Marja

Aloitin työt nykyisellä työnantajallani (Iisalmen Nuorison Tuki ry) vuonna 2001. Tulin töihin silloisen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan poikatyönprojektiin. Vastavalmistuneena filosofian maisterina, jolla ei ollut päivääkään kokemusta (saati koulutusta) erityisnuorisotyöstä, olin alkuvaiheessa työn suhteen aika pyörällä päästäni. Työt alkoivat elokuussa ja muutaman kuukauden pestin jälkeen löysinkin itseni Nuorten Palvelu ry:n (myöhemmin NP) syyspäiviltä, koska edustamani yhdistys oli NP:n jäsenjärjestö. Syyskokousviikonloppu meni mukavassa ja innostavassa seurassa ja palasin kotiin mukanani monta uutta tuttavuutta. Tämän jälkeen syys- ja kevätpäiviä onkin kertynyt kontolleni jo aika monta eri puolilla Suomea. Joskun on jopa menty Suomen rajojen ulkopuolelle. Vuosi vuodelta ajauduin siis yhä syvemmälle mukaan NP:n toimintaan, mikä oli vain positiivista.

Muistelen edelleenkin lämmöllä reissuja käsivarren leirimajalle (muistini mukaan leirireissuja taisi tulla muutaman vuoden aikana yli 20). Reissuja kertyi paljon, sillä hankesuunnitelmaan oli kirjattu viikon leirijakso jokaisen aloittavan poikaryhmän kanssa. Ne olivat kaiken kaikkiaan mahtavia aikoja. Reissuja minulla oli ilo tehdä jo edesmenneen Ekon, eli Esko Komulaisen kanssa. Aloittaessame yhteiset reissumme Eko oli leirimajan suhteen jo veteraani ja hyvä niin. Oppini nuorisotyöhön tulikin paljolti juuri noiden reissujen aikana. Reissuja tehtiin mös tammikuun pakkasten ja kaamoksen aikaan, jolloin pakkanen parhaimmillaan huiteli lähes 40 asteessa. Tuossa lukemassa ei ole edes yhtään lapinlisää. Joskus ärräpäitä tuli niin nuorten kuin ohjaajienkin suusta, mutta kuten kuten laulukin kertoo, niin Lapin luonto loi outoa taikaa ja nuoret viihtyivät leirimajalla hyvin. Alkushokin jälkeen nuoret eivät yleensä olisi tahtoneet lähteä viikon jälkeen kotimatkalle.

Mahtavia reissuja siis kaiken kaikkiaan! Harmi vain, että nykyään ruuvia on väännetty työelämän suhteen niin tiukalle, ettei leiritoimintaan tahdo löytyä taloudellisia saatikka ajallisia resursseja. Väitän, että leiritoiminta on yksi parhaita ja tehokkaimpia (erityis)nuorisotyön muotoja! Viikon aikana voi tapahtua ihmeitä, varsinkin kun ollaan kaukana kaikesta, vailla nykyajan mukavuuksia. Nyt leirimajan tarina NP:n osalta on tullut päätökseen, sillä maja myytiin tämän vuoden syksyllä.

Olen ollut mukana myös NP:n lähialueyhteistyössä. Siihen liittyvät reissut ovat suuntautuneet rajantakaiseen Karjalaan, Sortavalaan ja Petroskoihin. Noiltakin matkoilta mukaan on tarttunut monta hienoa muistoa ja tuttavuuttta. Muistelen erityisesti sitä lämmintä vastaanottoa jonka saimme erään pienehkön karjalaiskylän koulussa. Sydämellisten tervetulotoivotusten jälkeen keskustelimme pitkään oppilaiden kanssa tulevaisuudesta ja tulevaisuuden haaveista. Keskustelun myötä saimme huomata, että on enemmän asioita jotka yhdistävät meitä kuin erottavat.

Jossakin vaiheessa (vuotta en nyt muista) minua yllytettiin pyrkimään mukaan NP:n hallitukseen ja pääsinkin sinne, alkuun varajäseneksi ja myöhemmin varsinaiseksi. Hallitustyön koin mielekkääksi ja pääsihän siin myös vaikuttamaan. Muistelen erityisellä lämmöllä Niemelän Arton puheenjohtajakautta, sillä Artolla oli iso sydän ja laaja-alainen näkemys. Haluankin uskoa, että jotain hyvää on tarttunut mukaani myös Arton myötä. Lopulta päädyin itse puheenjohtajaksi ja siinä pestisssä on vierähtänytkin jo tovi. Joku sanoisi varmaan, että liiankin kauan.

Paljon on tapahtunut vuosien aikana ja toiminta on monessa suhteessa mennyt eteenpäin. Ihmisiä on tullut ja mennyt ja jokainen heistä on jättänyt oman arvokkaan jälkeensä yhdistykseen. Kiitokset heille kaikille! Ei kuitenkaan pidä muistella liikaa menneitä (paitsi tässä kirjoituksessa), vaan pitää katse tiukasti suunnattuna tulevaisuuteen. Silti myös meneestä voi oppia ja sillä on paljon tarjottavaa myös tulevaisuuden suhteen. Olen urani aikana saanut huomata kuinka nuorisotyön saralla pyörää on aika ajoin keksitty uudelleen. Eli vanha ja jo lähes unhoon jäänyt työmuoto on kokenut uuden renesanssin. Näin voidaan sanoa mm. etsivästä työstä, jonka Nuorten Palvelu ry aikoinaan toi Norjasta Suomeen. Tämä tapahtui jo 1990-luvun alussa. Nykymuotoinen etsivä työ Suomessa on siis Nuorten Palvelu ry:n ansiokkaan työn tulosta!

Nuorten Palvelussa on kyetty olemaan ajan hermolla ja aika ajoin jopa askel pari sitä edellä.

NP:ssä mukana olo on tarjonnut monelta osin mahtavan näköalapaikan siihen, missä mennään nuorisotyön osalta valtakunnallisesti. Verkostoitumaankin olen päässyt ja NP:n kautta saaduista kontakteista on ollut hyötyä myös varsinaisessa leipätyössäni niin etsivänä kuin myöhemmin myös Iisalmen Nuorison tuki ry:n toiminnajohtajanakin.

Petri Karhu
Kirjoittaja on Nuorten Palvelu ry:n hallituksen puheenjohtaja

Nuorten Palvelu ry:lle valitaan puheenjohtaja ja uudet hallituksen jäsenet syyskokouksessa 23.11.2019. Hae mukaan merkitykselliseen vapaaehtoistehtävään!

NP on valtakunnallinen, sitoutumaton nuorisokasvatusjärjestö, joka on tehnyt työtä nuorten hyväksi jo 50 vuotta. Työskentelemme sen eteen, että jokaisella olisi joku, joka kuuntelee ja kuulee. Päätoimintamuotomme ovat Zemppari-tukihenkilötoiminta, Nuorten reviireillä -työ julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa ja Etsivä Nettityö. Lisäksi meillä on jäsentoimintaa, yhteistyötä kirjastojen kanssa ja nuorten mediakasvatukseen liittyvää työtä.

Hallitus vastaa yhdistyslain mukaisesti Nuorten Palvelu ry:n toiminnasta ja sen kehittämisen suuntaviivoista. Yhdistystoiminnan tuntemus ja ennen kaikkea innostus kehittää Nuorten Palvelu ry:tä antavat hyvät edellytykset menestymiselle hallitustyössä.

Hallituksessa

• vaikutat Nuorten Palvelun tulevaisuuden suuntaan
• olet mukana visioimassa ja kehittämässä toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa
• saat kokemusta ja osaamista järjestöhallinnosta ja järjestötyöstä
• tutustut uusiin ihmisiin ja verkostoihin
• saat merkityksellisen vapaaehtoistehtävän

Hallituksen jäsenet toimivat vapaaehtoisina eikä heille makseta palkkiota. Matkakulut hallituksen kokouksiin korvataan.
Nuorten Palvelu ry:n hallitukseen kuuluu 6-8 varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen sekä puheenjohtaja. Hallituksen varsinaiset ja varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, puheenjohtajan toimikausi on yksi kalenterivuosi. Hallituksen jäsenten ei tarvitse olla Nuorten Palvelu ry:n jäseniä. Syyskokouksessa 2019 valitaan neljä hallituksen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä hallituksen puheenjohtaja.

Hallitus kokoontuu keskimäärin neljä kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. Osa kokouksista pidetään sähköpostikokouksella. Hallituksen kokoukset ovat yleensä lauantaisin Kuopiossa. Kokouksiin on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

Millaista osaamista, näkemystä ja henkeä sinä voisit tuoda Nuorten Palveluun? Voit asettua ehdolle täyttämällä ja lähettämällä oheisen hakemuslomakeen 20.11.2019 mennessä. Voit asettua ehdolle myös syyskokouksessa.

Hallituksen jäsenten toivotaan tuovan mukanaan erilaista osaamista ja näkemyksiä, sekä kiinnostusta ja innostusta nuorten hyvinvoinnin edistämiseen luottamustehtävässä. Onko sinulla jo osaamista esimerkiksi jostakin seuraavista:

• järjestön johtaminen ja hallitustyöskentely
• taloushallinnon osaamista
• varainhankinnan osaamista
• viestintä ja markkinointi
•  yritysyhteistyö
•  verkossa tehtävä nuorisotyö
•  vapaaehtoistoiminta

Kerro lomakkeella lyhyesti itsestäsi, vahvuuksistasi ja kiinnostuksesi kohteista sekä perustele, miksi sinut pitäisi valita Nuorten Palvelu ry:n hallitukseen. Valmistaudu myös esittäytymään syyskokouksessa, joka pidetään 23.11.2019 klo 16 alkaen Kuopiossa (Palvelualan Opisto Kuopio, Asemakatu 4).

Jos kiinnostuit, kysy rohkeasti lisää hallituksen puheenjohtajalta Petri Karhulta, p. 044 521 0051