Jälleen on järjestömme aika uppoutua toimintamme tuloksiin oikein kunnolla, kun rahoittajamme Tuloksellisuusraportin deadline lähestyy. Mitä tuloksia olemme siis saaneet aikaan?

Nuorten reviireillä -toiminnassa nuorisotyöllistä osaamista, nuorten avuntarpeen tunnistamisen herkkyyttä ja vaistoa sekä aikaa pysähtyä nuorten tilanteisiin on viety jo 10 kauppakeskukseen eri puolelle Suomea. Toimintamme ansiosta nuorten kohtaamiseen erikoistuneet Nojat® ovat:

Huomanneet nuorten avuntarpeen tilanteissa, joissa se olisi ennen ohitettu.

Tulleet moikkailulla tutuksi ja Nure-toiminnan oppien avulla pelastaneet itsemurhaa yrittämässä olleen nuoren hengen.

Kohdanneet seksuaalista häirintää kokeneet nuoret arvostavasti ja sensitiivisesti sekä ohjanneet avun piiriin.

Olleet ensimmäisiä, joille nuoret ovat uskoutuneet isoista ja pienistä murheista.

Ja saaneet muita ammattilaisia mukaan yhteistyöhön siten, että nuorten oirehdintaan voidaan puuttua matalalla kynnyksellä ja yhdistäen yritysten, kunnallisten toimijoiden ja kolmannen sektorin resurssit.

Sekä lukemattomia muita tuloksia, jotka kaikki auttavat niitä nuoria, jotka viettävät aikaansa julkisissa tiloissa.

Olemme ylpeitä siitä, että Nuorten reviireillä toiminnalla on onnistuttu vaikuttamaan julkisten ja puolijulkisten tilojen turvallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja välittävyyteen nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta.

Tällä hetkellä toiminnan rahoituksen tulevaisuus on STEA-avustuksen päätyttyä hyvin epävarma, mutta uskomme Nuorten reviireillä toiminnan tulevaisuuteen on sitäkin vahvempi. Etsimme parhaillaan muita rahoitusvaihtoehtoja toiminnan turvaamiseksi.

Porissa sijaitseva kauppakeskus IsoKarhu on tärkeä paikka läheltä ja kauempaakin tuleville nuorille. Kauppakeskus haluaa ottaa nuoret huomioon entistä paremmin ja lisätä myönteistä vuorovaikutusta heidän kanssaan.

IsoKarhussa Artturi on aloittanut työnsä Nuorten oma järjestyksenvalvojana eli Nojana®. Nojat ovat kauppakeskuksen järjestyksenvalvojia, jotka Nuorten Palvelu ry on kouluttanut toimimaan nuorten kanssa tuttuina ja turvallisina aikuisina. Artturi tekee normaaleja järjestyksenvalvonnan tehtäviä, mutta sen lisäksi kohtaa nuoria myönteisellä ja kohtaavalla työotteella. Noja on nuorten saatavilla, apuna ja tukena tarvittaessa. Nojan tehtäviin kuuluu myös yhteistyö paikallisten monialaisten toimijoiden kanssa silloin, jos nuori tarvitsee ympärilleen eri ammattilaisia. Yhteistyöllä saavutetaan vahva yhteisen puuttumisen malli.

IsoKarhun Noja Artturi on innostunut uudesta tehtävänkuvastaan. ”On todella hienoa päästä tekemään töitä nuorten parissa varsinkin nyt, kun syksy on tulossa ja koulut alkaneet”. Artturi kertoo, että Nojan työssään hän moikkailee nuoria ja vaihtaa kuulumisia, mutta puuttuu myös kiusaamiseen ja häiriökäyttäytymiseen. ”Nuoret tulevat juttelemaan niin hyvistä kuin huonoistakin asioistaan. Tarvittaessa ohjaan nuoren oikean palvelun piiriin.”

”Securitas on tehnyt jo usean vuoden ajan yhteistyötä Nuorten Palvelu ry:n kanssa ja meillä on erittäin hyviä kokemuksia Noja-toiminnasta useissa Suomen kauppakeskuksissa. Kyseessä on ainutlaatuinen työmuoto, jossa kauppakeskuksen järjestyksenvalvojille on annettu normaalia turvallisuusalan koulutusta laajemmat valmiudet nuorten kanssa toimimiseen ja nuorten asioiden edistämiseen”, kertoo Marko Österlund Securitas Oy:ltä.

IsoKarhun keskus- ja kiinteistöpäällikkö Tero Kormano kertoo puolestaan, että ”on hienoa, että saamme Noja -toiminnan käynnistettyä myös IsoKarhussa. Olemme huomanneet, että kauppakeskukset ovat nuorille yhä tärkeämpiä ajanviettopaikkoja. Haluamme varmistaa, että Cityconin kauppakeskuksissa olevat nuoret voivat hyvin ja toisaalta haluamme varmistaa, että kauppakeskukset pysyvät viihtyisinä ja rauhallisina ympäristöinä myös muille asiakkaille. Uskon, että nuorten omat järjestyksenvalvojat varmistavat osaltaan molempia tavoitteita”.

Noja-toiminnan avulla tavoitetaan nuoria siellä, missä he ovat valmiiksi. Nuorten ja järjestyksenvalvojien kohtaamiset ovat yleisiä ja niillä voi olla suurikin rooli nuoren elämässä. Tasa-arvoisesti toimiva järjestyksenvalvoja luo nuorelle luottamusta aikuisiin ja yleisesti yhteiskuntaan. ”Hyvät ja luottamukselliset suhteet nuorten ja järjestyksenvalvojien välillä edistävät nuorten hyvinvointia. Samalla myös konfliktit vähenevät”, kertoo Taina Worster Nuorten Palvelusta.

Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen sitoutumaton nuorisokasvatusjärjestö. Nuorten reviireillä -toiminnassa tehdään yhteistyötä eri puolella Suomea kauppakeskuksissa, joissa nuoret hengailevat ja viettävät aikaansa runsaasti.

Lisätietoja:

Citycon Oyj                                Tero Kormano, keskus-/kiinteistöpäällikkö, 0207 664 485

Securitas Oy                              Marko Österlund, yksikön päällikkö, p. 040 513 9321

Nuorten Palvelu ry                   Taina Worster, yhteisökehittäjä 040 662 6560

Nuorten reviireillä -tiimi on nyt tehnyt pääosin etätyötä kuusi viikkoa. Reissutauko on mahdollistanut monien rästiin jääneiden töiden ja erilaisen suunnittelun toteuttamisen, mutta paluu ydintyöhön alkaa kyllä jo tiimiläisiä poltella. Nuorten Palvelun toiminnassa koronakriisi on vaikuttanut ehkä eniten juuri Nuorten reviireillä -toimintaan, sillä kauppakeskukset ovat hiljentyneet myös nuorista ja yleensä jatkuvasti reissussa olevat työntekijät ovat pysyneet paikoillaan. Mitä me sitten olemme tehneet ja miten sopeuttaneet toimintaamme tässä tilanteessa?

Pauliinan etäalttari. Tässä ne päivät vierähtävät.

Poikkeustilanteen alkaessa teimme yhteistyökumppaneillemme Securitakselle ja Cityconille ohjeistuksen siitä, miten keskustella nuorten kanssa koronatilanteesta. Ohjeistuksessa oli kaksi näkökulmaa: 1) Miten nuorille puhutaan koronan aiheuttamista rajoituksista ja itsen sekä muiden turvaamisesta sekä 2) Miten aiheesta huolestuneen nuoren kanssa voi asiaa käsitellä ja mistä nuoren voi ohjata hakemaan lisää apua ja tukea. Tuo ohjeistus jaettiin Securitaksen sisällä laajalla skaalalla, vaikka toki meidän ensisijainen kohderyhmämme tässä oli nuorten kohtaamiseen erikoistuneet Nuorten omat järjestyksenvalvojat eli Nojat.

Tilanne kauppakeskuksissa, joissa Nojamme työskentelevät, on tällä hetkellä nuorten osalta rauhallinen eli ainakin näissä kauppakeskuksissa nuoret pääosin toimivat tilanteen vaatimalla tavalla. Satunnaisia kohtaamisia Nojilla on nuorten kanssa vaikkakin muut tehtävät ovat nyt olleet enemmistössä. Ennakoimme kuitenkin jo rajoitusten purkua ja ihmisten lisääntynyttä liikkumista sekä kokoontumista. Tässä nuorten kanssa toimivien ammattilaisten on syytäkin olla jo hereillä.

Reissujen puuttuessa ei tiimiläisillä ole kuitenkaan ollut tylsää. Tästä piti huolen mm. päärahoittajallemme STEA:lle pari viikkoa sitten palautettu Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys, joka vaati ison panostuksen Tainalta, Ilkalta ja Pauliinalta. Viimeksi mainitulla on työn alla myös kansainvälinen artikkelijulkaisu Nojien raporteista yhdessä Elsa Saarikkomäen kanssa. Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen englanniksi vaatiikin taas niiden kuuluisten älynystyröiden käyttöä. Teams on myös laulanut työn organisoinnin, fiilisten jaon ja tulevan suunnittelun osalta useampana päivänä viikossa.

Etätöissä olemme myös etsineet vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa toimintaamme, ja tulossa onkin paitsi Nojien etäkoulutusta myös e-oppimateriaaleja. Näiden käyttöä täytyy harkita tarkkaan, sillä Nojien osaamisen laatu on ensisijaisen tärkeää pitää jatkossakin hyvänä. Toisaalta reissummekin pyörähtävät soveltuvin osiin käyntiin taas kesää kohden. Hieman meitä jännittää kriisin ja poikkeusolojen vaikutukset yhteiskuntaan pitkällä tähtäimellä ja tästä heijastuvat muutokset työhömme sekä tietysti muuten elämään. Järjestöjen tekemän työn tarve tuskin kuitenkaan tulee vähenemään.

Tsemppiä kaikille, toivottaa koko Nure-tiimi ja toivottavasti pian taas nähdään, ihan livenä 🙂

Ps. Kokeilkaapa selfien ottoa etäpalaverista. Vaati meiltä useamman otoksen ja ei ole helppoa.

Nuorten reviireillä toimintaa arvioitiin kiitettäväksi

Nuorten reviireillä toimintakauden 2017-2019 tuloksia ja vaikutuksia arvioitiin keväällä 2019. Yhteistyökumppanit vastasivat lomakekyselyyn, jossa arvioitiin toimintaa numeraalisesti ja avoimien kysymyksien kautta. Osana arviointia toteutettiin yhteistyökumppanien ja oleellisen lähialueen verkoston edustajien kesken ryhmähaastattelu, jossa keskityttiin kahdessa eri kauppakeskuksessa toteutettuun toimintaan ja sen arviointiin lähemmin.

Lomakekyselyllä yhteistyökumppaneita tavoitettiin 10 yhteensä henkilöä. Vastanneet jakaantuivat valtakunnallisten sopimus- ja yhteistyökumppaneihin, toimintakohteiden johtoon sekä alueelliseen monialaiseen yhteistyöverkostoon. Nuorten reviireillä -toiminta osoittautui onnistuneeksi kiitettävällä 3,91 keskiarvolla toteutetussa arvioinnissa (asteikolla 1-5).

Toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet lomakekyselyn näkökulmasta

Lomakekyselyssä tietoa kerättiin numeraalisen palautteen lisäksi avoimin kysymyksin. Sanallisissa palautteissa erityisesti Noja-toiminta ja paikallinen verkostoyhteistyö nähtiin onnistuneimpina toiminnan muotoina ja niiden kautta saadut tulokset vaikuttavimpina.

Kyselylomakkeen palautteissa tuotiin esille, että nuorten ongelmiin on pystytty puuttumaan nojien avulla. Toisaalta toivottiin lisää eri toimijoiden motivointia ja sitouttamista verkostoyhteistyöhön sekä yhteisten hyötyjen esiin tuomista. Myös viestintää sosiaalisessa mediassa toivottiin lisää sekä koulutusresurssien lisäämistä ja nojien tukemiseen panostamista.

Kokonaisuudessa kiitettäväksi arvioidun toiminnan suurimpana kehittämiskohteena numeraalisesti nähtiin toiminnan koordinointi ja resurssointi. Sen sijaan parhaimpina tuloksina esiin nousivat kohteen positiiviset muutokset toimintakauden aikana nuorten kohtaamisessa. Keskiarvollisesti vaikuttavimpina osa-alueina esiin nousivat onnistunut viestintä, yhteistyö ja aikaansaadut tulokset, vaikuttavuus sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen.

Ryhmähaastattelusta tietoa ja oivalluksia

Verkostoyhteistyön vaikuttavuutta mitattiin systematisointimenetelmän avulla toteuttamalla ryhmähaastattelu, johon osallistui kahdeksan henkilöä: mukana olivat kauppakeskuksen johdon, järjestyksenvalvontaorganisaation johdon- ja kohteen järjestyksenvalvonta henkilöstön jäsenien lisäksi myös nuorisotoimen johdon edustaja. Mukaan olivat myös Nuorten reviireillä -toiminnan työntekijä sekä Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja.

Ryhmähaastattelussa käytetty systematisointimenetelmä (systematization of experiences) on laadullinen menetelmä, jonka avulla pyritään kuvaamaan systeemin osia, siihen sisältyviä vuorovaikutussuhteita sekä systeemin muuttuvaisuutta. Systematisointikeskusteluun osallistuvien kesken jaetaan kokemuksia siitä, mitä systeemissä on tapahtunut ja mitä näistä kokemuksista on opittu. Tämän avulla pyritään tuomaan esille systeemissä vaikuttavia muutoksen mekanismeja. Alueellista yhteistyöverkostoa tarkasteltiin systeeminä, jossa kukin verkostoon kuuluva jäsen ja taho muodostavat yhden systeemin osan. Seuraavissa kappaleissa tutustutaankin menetelmän tuloksiin ja oivalluksiin.

Vuorovaikutuksen kulmakivet edistävät toimintaa

Ryhmähaastattelussa kerätyn tiedon perusteella vuorovaikutuksen kulmakiviksi vahvistui jo aiemmin saatu tieto keskeisistä elementeistä a) tutuiksi tuleminen nuorten kanssa, b) henkilöstön vuorovaikutustaidot, osaaminen ja kiinnostuneisuus kohdata nuoria sekä c) yhteistyö paitsi kohteen henkilöstön kesken myös alueen nuorisotoimen kanssa. Kahdessa vuodessa näitä elementtejä on vahvistettu ja niihin panostettu yhteistyöverkostossa. Kuva esittää hyvän vuorovaikutuksen kulmakiviä vuorovaikutuksesta nuorten kanssa.

Yhteisön roolit vahvistavat osallisuutta, hyvinvointia ja yhteisvastuuta

Systematisoinnin avulla pyrittiin tuomaan esille myös keskeisiä rooleja, jotka luovat rakenteen muutoksen aikaansaamiselle verkostoyhteistyössä.

Kokemuksissa nousi esille neljä avainroolia: 1) mahdollistajat, 2) koordinoijat, 3) havaitsijat ja 4) agentit. Näiden toimijoiden välisen yhteistyön kautta kuvattiin olevan mahdollista luoda hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisvastuuta 5) hyötyjille. Roolien voidaan nähdä olevan limittyviä ja sama toimija voi yhdessä verkostossa olla samanaikaisesti useammassa roolissa.

Mahdollistajien ja koordinoijien roolia kuvattiin yhteistyön rakennetta ja puitteita luovaksi. Kauppakeskusjohdon sekä kohteen järjestyksenvalvonnan johdon myönteisen asenteen ja luvan antamisen yhteistyön tekemiselle koettiin olevan ensimmäinen edellytys yhteistyön syntymiselle. Syötteen yhteistyöhön koettiin kuitenkin tulevan edelleen useimmiten kauppakeskuksen ulkopuoliselta toimijalta. Nuorten reviireillä -toiminnan kuvattiin olevan koordinoijan roolissa tuoden eri alojen toimijoita yhteen viestimällä yhteisestä päämärästä ja yhteisestä hyödystä. Toisaalta myös kauppakeskuspäällikön roolia kuvattiin koordinoivaksi silloin, kun kauppakeskuspäällikkö on toiminut verkoston koollekutsujana. Kaupallisten sekä yksityisen turvallisuusalan toimijoiden tekemä yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden kanssa koettiin olevan tänä päivänä yleisempää ja toiminnan vakiintuneempaa. Tähän koettiin vaikuttaneen kauppakeskusten roolin muuttumisen keskeisemmäksi paikallisissa yhteisöissä sekä yhteistyön rakenteen muuttumisen suunnitelmallisemmaksi kehittämisyhteistyössä luotujen ennakoivien toimintamallien avulla.

Kauppakeskuksessa työskenteleviä järjestyksenvalvojia sekä liikkeiden työntekijöitä (vuokralaiset) kuvattiin havainnoijina, joille kertyy paljon tietoa nuorten arkisesta elämästä ja olemisesta kauppakeskuksessa. Havainnoijia kuvattiin arjen aikuisina, jotka oman päätyönsä ohessa kohtaavat paljon nuoria ja kuin huomaamatta omaavat paljon tietoa alueen nuorisoilmiöistä. Havainnoijien nuoria kohtaan osoittaman asenteen ja suhtautumisen koettiin olevan merkityksellistä nuorten hyväksytyksi ja osalliseksi tulemisen kokemusten suhteen.

Paikallisten nuorisoilmiöiden suhteen muutoksen tekijöinä verkostossa kuvattiin luonnollisesti niitä toimijoita, jotka ammatillisessa roolissaan työskentelevät nuorten kanssa tai ovat heihin huoltosuhteessa. Ilmiöihin liittyvän tiedonkulun koettiin olevan olennainen elementti, joka on mahdollistanut agenttien toiminnan tehostumista. Tiedonkulku yksittäisten nuorten elämäntilanteiden auttamiseksi koettiin tehostuneen ja nopeutuneen verkostokumppanuuden myötä. Agenttien roolissa nähtiin useimmiten nuorisotoimi, poliisi ja kauppakeskuskohteen nojat sekä nuorten vanhemmat. Yksittäisten nuorten tilanteisiin liittyen yhteistyön sisällöissä kuvattiin usein lastensuojelullista huolta ja yhteistyön tuoneen esille sellaistakin tietoa, joka muutoin olisi jäänyt piiloon.

Myös nuorten kuvattiin olevan ajoittain agenttien roolissa heidän pitäessä yllä kohteessa sovittuja pelisääntöjä ohjaamalla toisia nuoria niiden mukaiseen käyttäytymiseen. Myös tiedonkulussa nuoria kuvailtiin aktiivisina agentteina esimerkiksi Noja-toiminnan tunnettuuden levittämisessä.

Nuorten reviireillä katsoo jo tulevaan

Keväällä 2019 toteutettu arviointikokonaisuus on osa Nuorten reviireillä -toiminnan ensimmäistä kolmevuotista toimintakautta. Parhaillaan toiminnalle haetaan jatkorahoitusta päärahoittajaltamme STEA:lta (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus), jota varten tehtävässä toimintasuunnitelmassa tämän arvioinnin tulokset ovat oleellisen tärkeitä. Paljastuksena tästä työstä se, että jatkossa Nuorten oma järjestyksenvalvoja (Noja) -toiminnan prosessi on entistä suurempi osa toimintaamme. Ehkä tämä ei työtämme seuranneita edes yllätä.

Pauliina tässä moi. NP:n hommissa olen ollut yhtä jaksoisesti jo seitsemän vuotta ja sitä ennenkin harjoittelijan ja sijaisen ominaisuudessa. Aika pitkä historia järjestössä siis jo.

Titteliltäni olen asiantuntija, edelleenkään emme ole onnistuneet määrittelemään asiantuntemuksen alaa. Kun minulta kysytään, mitä teen työkseni, koen (edelleen) vaikeaksi kuvailla asiaa lyhyesti ja tiivistetysti. Yritetääs kuitenkin jälleen kerran. Nuorten reviireillä -tiimissä olen ja aloitin nykyisiä hommia vuonna 2012 kiertämällä aika todella monen kaupungin kauppakeskuksissa juttelemassa siellä hengailevien nuorten kanssa. Näiden kartoitusten perusteella työni on muotoutunut nykyisenlaisekseen eli mehän teemme työtä sen eteen, notta kaupallisissa tiloissa hengailevat nuoret saisivat hyvää ja tasa-arvoista kohtelua, olisivat osallisia mm. niiden kehittämisessä ja saisivat tilojen henkilökunnalta tukea ja apua tarvittaessa. Tuolta Nuorten reviireillä -toiminnan alta voi lukaista tarkemmin taikka ottaa yhteyttä. En nyt mene työn sisältöön sen enemmälti.

Työpäivän aikana istun paljon kuulokkeet korvilla ja kuulokkeista tuuttaan metallimusiikkia. Melodinen death metal on vienyt sydämen ja satunnaisesti täytyy keikoillekin päästä siitä nauttimaan. Luonnettani voisin kuvailla räväkäksi, analyyttiseksi ja suorapuheiseksi. Innostun helposti ja haasteenani onkin rajata tekemisiäni ja ajatuksiani siten, että pysyisin ainakin itse hommista kärryillä. Toisaalta tykkään tehdä asiat kunnolla silloin, kun johonkin ryhdyn eli liian montaa rautaa ei voi olla yhtä aikaa tulessa. Yleensä hurahdankin johonkin juttuun täysillä ja kunnolla. Viimeisimpänä curly girl metodi, joten tukka lisää parhaillaan korkkiruuvejaan ja palautuu lapsuuden muotoon. Pieni perfektionisti minusta myös löytyy, ainakin joissain asioissa. Seurassa voin olla erittäin puhelias, mutta toisaalta vastapainoksi tarvitsen aikaa olla hiljaa ja yksin. Tykkään myös nukkua paljon, varsinkin aamulla 😀

Kotona stressinpoistajana on nykyään Nuppu-kissa.

Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenani sosiaalipsykologia. Ihmisten välinen vuorovaikutus, yhteiskunnan toiminta ja pieni maailman parantaminen siis kiinnostaa. Kasvissyöjäksi ryhdyin reilut kaksi vuotta sitten tajuttuani kuinka paljon ruokavaliolla voi vaikuttaa ympäristöön. Myös ihmisten hyvä kohtelu, syrjimättömyys ja kaiken elämän kunnioittaminen on minulle tärkeää.

Vapaa-aikani kuluu pitkälti tallilla jo lapsuudesta mukana kulkeneen ratsastusharrastuksen parissa. Kouluratsastuksessa olen jopa ikäluokkakilpailuissa voittanut pari SM-mitalia. Tällä hetkellä minulla on ratsastettavana säännöllisen epäsäännöllisesti eri tasoisia hevosia, joista useiden kanssa tulee käytyä kisakentillä asti. Hevosten kanssa työskentelyssä kiehtoo ison eläimen saaminen sinun mukaasi siihen hommaan, jota teette ja se tunne, kun oikeasti teette hommaa yhdessä ja hevonen on ylpeä tekemisestänne. Tätä tunnetta on vaikea kuvailla, se täytyy tuntea. Lisäksi on mahtavaa oppia tuntemaan jokaisen hevosen oma persoona ja katsoa, mihin asti niiden kanssa pystyy kehittymään. Vastuuntuntoa, tunteiden lukua, intuitiota, jämäkkyyttä, johtajuutta ja kouluttamista on tullut opittua tämän harrastuksen myötä paljon. Ja olenhan minä työskennellyt aikaisemmin myös ratsastuksenopettajana.

Tämän loppukesän kisakaverina toiminut Cevin ja minä palkintojenjaossa Korpilahdella.

Muita harrastuksiani on laulaminen, neulominen, lukeminen ja taidemaalaus, joka on nyt kuitenkin ollut pienellä tauolla. Myös Netflix ja HBO ovat ajoittain suuressa kulutuksessa ja loppuun kerron vielä pienen paljastuksen: konsolipelaaminen on yksi salaisista paheistani. Lempipelinä ehdottomasti Final Fantasy sarja.

Nuorten Palvelu ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta! Tule mukaamme juhlistamaan työtämme nuorten kaupallisilla reviireillä ja kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja nuorista kauppakeskuksissa ja muissa kaupallisissa tiloissa.

Ilmoittaudu mukaan 10.10. mennessä täällä. Seminaari on maksuton.

Ps. Seminaarin pukukoodi on Smart casual.