Vapaaehtoistyö säilyttää arvonsa tämän päivän leikkauksia, talouskuria ja niukkuutta korostavassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Helsingin Sanomat toteaa Pääkirjoituksessaan (20.7.2024) vapaaehtoistyön aseman olevan Suomessa yhä vahva (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010573039.html). Kirjoituksessakin siteerattu, Kansalaisareenan toteuttama Vapaaehtoistoiminta Suomessa –kyselytutkimus osoittaa vajaan puolen kyselyyn vastanneista suomalaisista osallistuneen vapaaehtoistoimintaan vuosina 2023–2024. Heistä 63 % kertoi vapaaehtoistoiminnan vaikuttaneen myönteisesti heidän elämäänsä (https://kansalaisareena.fi/tuore-vapaaehtoistoiminta-suomessa-tutkimus-julkaistu/). Meille Nuorten Palvelu ry:ssä on tärkeää, että koordinoimamme vapaaehtoistyö tarjoaa elämää rikastuttavaa sisältöä tuettavien nuorten lisäksi myös vapaaehtoistyöntekijöille itselleen.  

Filosofisesti vapaaehtoisuus edustaa ihmisen vapaata tahtoa ja valintaa toimia toisen hyväksi ilman välitöntä henkilökohtaista hyötyä. Tämä altruistinen teko heijastaa yhteistä ihmisyyttämme: halua kuulua yhteisöön ja tukea toisiamme. Vapaaehtoisuus muistuttaa meitä siitä, että vaikka elämme yhä korostetummin yksilökeskeisessä maailmassa, todellinen merkityksellisyys syntyy suhteessa toisiin ihmisiin. Kun annamme aikaamme ja osaamistamme toisen ihmisen hyväksi, vahvistamme paitsi toista, myös itseämme. Vapaaehtoisuus onkin vastavuoroisuuden syvin muoto – teko, joka hyödyttää sekä tekijää että saajaa, ja luo laajempaa yhteisöllistä hyvinvointia. Filosofi ja runoilija Ralph Waldo Emerson tiivistää kauniisti, että “on yksi elämän kauneimmista kompensaatioista, että yksikään ihminen ei voi vakavasti yrittää auttaa toista auttamatta itseään. Tehdä jotakin toiselle ilman korvauksen tai vastapalveluksen odotusta on yksi syvällisimmistä muuttavista kokemuksista, mikä ihmisellä voi olla.”

Matalan kynnyksen vapaaehtoistyön voimin voimme mahdollistaa nuorelle tarvittavan tuen juuri oikealla hetkellä, kun elämässä on haasteita ja epävarmuuksia, joita on vaikea kohdata yksin. Nuorten Palvelu ry:n vapaaehtoistyöntekijät tarjoavat nuorille turvallisen ja luotettavan aikuisen seuraa, kuuntelua ja läsnäoloa, siis asioita, jotka voivat olla ratkaisevia nuoren kasvun ja kehityksen kannalta. Korona-pandemian myötä yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute nousivat uudella tavalla tapetille, ja tätä niin sanottua “koronavelkaa” tulemme maksamaan vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tässäkin yhteydessä vapaaehtoistyöllä voidaan luoda konkreettisia vaikutuksia yksilöiden ja yhteiskunnan tasolla. Vapaaehtoistyö rikastuttaa niin tukihenkilön kuin tuettavan nuoren elämää, ja sen arvo heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Jokainen vapaaehtoisuuden kautta luotu yhteys vahvistaa paitsi yksilöä myös koko ympäröivää yhteiskuntaa – tämä on vapaaehtoisuuden syvin olemus. 

Jos elämäntilanteesi sen sallii ja haluat antaa omasta ajastasi osallistumalla nuorta tukevaan, tärkeään vapaaehtoistyöhön, niin voit tutustua Nuorten Palvelu ry:n vapaaehtoistoimintaan klikkaamalla ”Vapaaehtoiseksi” -nappia sivun ylälaidasta. Voit myös vapaasti kysyä lisää toiminnasta tai ottaa muuten vain yhteyttä!  

Vapaaehtoisterveisin,

Zemppari-toiminnan ja Vertzin asiantuntijat, Nuorten Palvelu ry 

The post Vapaaehtoistyön merkityksestä appeared first on Nuorten Palvelu ry.

”Teette NIIN arvokasta ja tärkeää työtä!”, huudahtaa nuori meille pimentyvässä Kuopion illassa. Tunnelma tihkuu tiheänä kavereiden tapaamista ja uusien tuttavuuksien löytämistä, halauksia ja draamaakin. Seurustelukumppanin kanssa meni välit poikki, kännykästä loppuu akku ihan just tai on huono olo. Mieltä saattaa painaa moni asia, vaikka ulkokuori muuta näyttää.

Nuorten kokoontumisessa jalkautuvat nuorisoalan ammattilaiset ja vapaaehtoiset löytävät reittinsä ja tarkkailevat tilannetta nuorten kansoittamassa puistossa: Onko teillä kaikki ok? Miten sulla menee? Pidättehän toisistanne huolta! Useimmille toivotetaan juttuhetken päätteeksi kivat illan jatkot, mutta huolen herätessä pysähdytään pidemmäksi toviksi.

Nuorten Palvelu ry:n Turvallisten tilojen Kuopio -hankkeessa on tänä kesänä koeponnistettu laajaa tapahtumajalkautumisten yhteistyörintamaa nuorten suosimissa kokoontumisissa vappuna, koulujen päättäreissä sekä tapahtumissa kuten Hoodfesteillä ja Sataman yössä. Mukana kokonaisuudessa olivat kaupungin nuorisopalvelut, poliisi ja Ankkuritiimi, hyvinvointialueelta sosiaali- ja kriisipäivystys sekä ensihoito, SPR, seurakunnan nuorisotyö Saapas-vapaaehtoisineen sekä opiskelijavapaaehtoisia. Lisäksi yhteistyötä tehtiin tiiviisti järjestäjätahojen ja järjestyksenvalvonnan kanssa. Tärkeänä linkkinä toimi myös kaupungin turvallisuuspäällikkö.

Hanke vastasi tapahtumajalkautumisten yleisestä koordinoinnista, johon sisältyi mm. osallistujatahojen ja tapahtumien vastuuhenkilöiden koonti, aikataulujen, toimintaympäristön ja tilojen selvittäminen, sopivien viestintäkanavien löytäminen sekä ennakkoinfon ja yhtenäisten toimintaohjeiden laatiminen. Pohjatyön jälkeen toimijoiden oli helppoa tulla mukaan tapahtumaan tietäen, että toimijoilla oli perustiedot ja -käytännöt selvillä.

Yhtä lailla kuin työntekijät ja vapaaehtoiset rakentavat kohtaamisissa luottamusta nuoriin, samaan tapaan eri sektoreiden ja toimialojen yhteistoiminnassa tapahtumien aikana luodaan luottamusta muihin toimijoihin. Pian huomataan, että omasta yksiköstä tuleekin ”me”, yhdessä muiden kanssa, kukin oman työnkuvansa kautta. Opitaan itsestämme, toisistamme, eri toimintakulttuureista ja opitaan tekemään yhdessä. Nuorten keskuudessa, nuorten tukena. Luodaan yhteisiä toimivia käytäntöjä.

”Kiitos, kun ootte täällä meidän turvana”, kuuluu tapahtumien aikana monen nuoren mielipide. Nuorisoalan ammattilaiset päivystivät jalkautumisen lisäksi vesipisteellä, jossa vesimukillisia jaettiin satamäärin. Turvallisina aikuisina, jollaisia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Vesipisteellä on helppo avata jutustelu arkipäivän kuulumisista, kun ollaan jonkinlaisessa välimaastossa, ei-kenenkään maalla. Jokainen kohtaaminen on ainutkertainen, nuori kohdataan omana itsenään. Käytäntö osoitti, että luotettavien aikuisten läsnäololle ja nuorten kuuntelemiselle on iso tarve.

Kesän kokemuksista on kerätty toimijoilta palaute ja sitä hyödynnetään tulevien kausien yhteistoiminnan suunnittelussa. Toimijoiden mukaan yhteisten jalkautumisten kokemukset olivat rohkaisevia ja vastaavalle yhteistoiminnalle toivotaan jatkoa.

”Teette niin arvokasta ja tärkeää työtä”. Näkyisipä nuoren kommentti vastaavana arvostuksena myös yhteiskunnan taholta resurssien muodossa ennenäkemättömien leikkausten keskellä. Ennaltaehkäisevä työ on kokonaisuuden mittakaavassa sitä edullisinta työtä, mutta inhimillisestä näkökulmasta katsoen kaikkein arvokkainta.

Taina Worster

Turvallisten tilojen Kuopio -hankkeen projektikoordinaattori

****

Turvallisten tilojen Kuopio -hankkeen päärahoittajana toimii Itä-Suomen aluehallintovirasto.

The post ”Kiitos kun ootte täällä meidän turvana!” appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Harvinaista on dialogi, jossa vilpittömästi pyritään yhdessä löytämään parempia ratkaisuja jokaiselle paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Ehkä vaarallisinta tässä kaikessa on se, että kunnioituksen, lempeyden ja ymmärtäväisyyden täyttämä parempaan ajatteluun ja yhteyteen pyrkivyyden puute luovat merkityksettömyyttä. Merkityksettömyys synnyttää välinpitämättömyyttä, välinpitämättömyys pelkoa, pelko vihaa ja viha väkivaltaa. 

Missä erityisesti näytämme edelleen olevan sitkeässä yhteiskunnallisessa jumissa, on sen hyväksyminen, että inhimillisyys itsessään on olemuksellisesti ristiriitaista, eivätkä ihmisyys inhimillisyys ole puristettavissa yksiselitteisiin, selkeisiin ja kiistatta havaittaviin fyysisiin faktoihin.  

Yhtä kadoksissa vaikutamme olevan sen hyväksymisessä, että ihmiset ovat monimuotoisia; yksilöiden väliset erot ovat aina suurempia kuin erot ihmisyyden piirteiden, kuten seksuaalisuuden, sukupuolen, ihonvärin tai etnisen taustan, välillä. Samalla nämä ihmisyyden piirteet vaikuttavat kiistatta siihen, miten tulemme kohdatuiksi ja kohdelluiksi sekä millaisia mahdollisuuksia meille avautuu, millaisista mahdollisuuksista tulemme poissuljetuiksi.  

Yhdenvertaisuuden, inklusiivisyyden ja antirasistisuuden tarkoitus on vähentää inhimillistä kärsimystä ja rikastuttaa inhimillisiä mahdollisuuksia. Onnistuessaan kumpikaan näistä tarkoituksista ei loukkaa, eikä ole keneltäkään pois.  

Meiltä aikuisilta voi vaatia kunnioittavampaa käyttäytymistä toisiamme kohtaan. Yhtä lailla yhdenvertaisuuden, inkluusion ja antirasistisuuden edistämisen kompleksisuudet ilmiöinä ansaitsisivat tulla sellaisina kunnioitetuksi. Asia, jolla erityisesti odottaisi olevan väliä jokaiselle meistä, on ymmärrys siitä, että meidän aikuisten toiminta yksi merkittävä olosuhde, jossa lapset ja nuoret kasvavat.  

Lapsilla ja nuorilla on jakamaton oikeus levätä ja saada lohtua turvallisuuden ja toivon kokemuksessa. Väkivallan ilmapiiri ei tuota kokemusta mahdollista. Rakkaudellisuus – Syvä ja ehdoton eroistamme, keskeneräisyyksistämme ja ristiriitaisuuksistamme riippumatta jaettu lempeys sekä oman toimintamme hyvyyttä vahvistavuudesta välittäminen – sen sijaan voisi.  

Lapseni päiväkodin pihan kuralammikosta esitettyä, punkahtavaa sanataidetta lainaten:
Hei värinen maailma, rohkeasti sä rakasta! 

Rakkaudellisesti,
Tatu 

The post Yhdenvertaisuuden edistäminen on inhimillisten mahdollisuuksien rikastamista appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Nuoruuden yksi kehitystehtävistä on irtaantua kodin ja perheen vaikutuspiiristä, opetella kohti itsenäisempää elämää sekä liittyä uusiin yhteisöihin. Tässä elämänvaiheessa kaverit ja vertaiset ovat tärkeitä, sillä kavereiden kanssa harjoitellaan sosiaalisia taitoja ja etsitään omalta tuntuvaa porukkaa, jossa kokea yhteenkuuluvuutta.  

Julkiset ja puolijulkiset tilat kuten kauppakeskukset, kirjastot ja liikennemyymälät ovatkin monelle nuorelle tärkeitä ja helposti saavutettavia ajanviettopaikkoja. Nämä tilat sijaitsevat useimmiten hyvien kulkuyhteyksien varrella, tarjoavat palveluita, lämpimän sisätilan talvisin sekä tietysti ympärille muita ihmisiä ja valvontaa. Vaikka porukassa hengailevat nuoret usein haluavatkin olla aikuisilta hieman piilossa ja omissa oloissaan, on nuorille silti tärkeää tietää, että paikalla olevilta aikuisilta saa turvaa ja myös järjestyksenvalvonta on paikalla tarvittaessa. 

Toisinaan kauppakeskuksessa tai kirjastossa asioivien aikuisten huomio kiinnittyy äänekkäisiin nuorisoporukoihin. Viime vuosien varsin negatiivissävytteinen uutisointi nuorten ilmiöistä on myös omiaan lietsomaan aikuisten pelkoja ja ennakkoluuloja. 

Nuoret ovat porukassa liikkuessaan kuitenkin harvoin pahoilla aikeilla. Toki toisinaan joukossa tyhmyys tiivistyy, ja ryhmäpaine saattaa ajaa nuoria tekemään hölmöyksiä, kuten sotkemaan paikkoja tai härnäämään toisiaan.  

Lähes aina kyse on kuitenkin niinkin simppelistä asiasta kuin nuoruudesta: Nuoret hakevat ryhmästä turvaa ja toisinaan esimerkiksi huudoksi yltyminen johtuu pelkästään innostuksesta ja hyvästä läpänheitosta, toisinaan taas sillä saatetaan tietoisesti hakea huomiota ja erottautua muista porukoista. Nuorten käyttäytyminen rikkoo aikuisten maailman sosiaalisia normeja, ja hyvä niin.  

Nuorilla on oikeus viettää aikaansa näissä tiloissa aivan kuten kaikilla muillakin kaupunkilaisilla. Monelle kauppakeskuksessa hengaavalle nuorelle keskus on paikka, jossa kiinnitytään yhteisöihin, ympäröivään asuinalueeseen ja yhteiskuntaan ja saadaan näin osallisuuden kokemuksia. Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville nuorille kauppakeskus saattaa olla yksi ainoita mahdollisia turvallisia tiloja heidän arjessaan. 

Toisinaan nuorten näkökulmasta julkisten tilojen suunnittelu ja arkkitehtuuri on jopa syrjivää. Edelleen monet paikat suunnitellaan niin, ettei niihin jäätäisi istumaan ja viihtymään. Julkisten tilojen suunnittelussa aikuiset ovat tekijöitä ja nuoret kohteita, ja valitettavan usein nuorten ääntä, tarpeita ja näkemyksiä ei kuunnella.  

Nuoret ovat kuitenkin aktiivisia ja luovia kaupunkitilan käyttäjiä. Tilojen olisi tärkeää mahdollistaa nuorille ikävaiheeseen kuuluvaa vapaata oleskelua ja sitä kautta tukea nuoruuden kehitystehtäviä. Monet nuoret kokevat, että nuorille suunnatut tilat ovat hyvä asia, mutta vain harva käyttää niitä tai kokee ne omakseen. Osasyy lienee siinä, että tilat ovat useimmiten juuri aikuisten suunnittelemia ja sopiva käytös niissä aikuisten sosiaalisesti määrittelemää.  

Aikuisten asiakkaiden tai kauppakeskuksen henkilökunnan mahdollinen penseä suhtautuminen nuoriin ja heidän oleskeluunsa luo nuorille helposti kokemuksen siitä, ettei heitä halutakaan ottaa osaksi yhteisöjä. Jotkut nuoret jopa kokevat, että aikuiset syrjivät heitä: katsovat pahasti, halveksivat, kontrolloivat ja tekevät ennakkoluuloisia oletuksia nuorista. 

Aikuisten esimerkillä on nuoriin suuri vaikutus. Se, millaisia kohtaamisia aikuisilla ja nuorilla on nuorten suosimissa tiloissa, on ensiarvoisen tärkeää haasteiden ennaltaehkäisemiseksi. Rento ilmapiiri, kontaktin ottaminen nuoriin positiivisella mielellä ja nuorten puolelle asettuminen rakentavat luottamusta ja turvallisuutta. Kenenkään huonoa käytöstä ei pidä katsoa läpi sormien, mutta jos ja kun emme salli nuorilta huonoa käytöstä, täytyy meidän itse toimia esimerkkinä hyvästä käytöksestä ja vuorovaikutuksesta.  

Välillä voi olla aikuisena hyvä palata muistoissaan taaksepäin ja pohtia, millainen hengailija itse oli nuorena, missä vietti aikaansa kavereiden kanssa ja miten aikuiset siihen suhtautuivat. Voisimmeko pienen itsereflektion kautta löytää uudelleen yhteyden omaan nuoreen itseemme ja siten myös ymmärtäväisempää näkökulmaa tämän päivän nuorten oleskeluun ja suhtautumiseemme heihin?  

 Rakkaudellisesti, Nuorten reviireillä -tiimi 

The post Nuorten oikeus hengailuun vaatii aikuisilta itsereflektiota appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Hei!

Olen Julia, ja aloitin Nuorten palvelun järjestöassistenttina maaliskuussa. Ensimmäinen kuukausi on alkanut mukaviin työkavereihin ja monipuoliseen työnkuvaan tutustuessa.

Koulutukseltani olen filosofian maisteri, ja tutkintooni haalin kaikkea minua kiehtovaa, kuten historiaa, valtio-oppia ja kieliä. Aiemmin olen ollut harjoittelijana Helsingin yliopistolla ja Euroopan parlamentissa, jossa tein erityisesti viestitään liittyviä tehtäviä. Lisäksi olen työskennellyt muun muassa myyjänä, museolla ja lentokentällä turvatarkastajana.

Työnkuva Nuorten palvelulla on sekoitus uutta ja vanhaa sopivassa suhteessa – tehtävät koostuvat pääasiassa viestinnästä, mutta mukana on myös vaihtelevia tiimien avustavia tehtäviä. Ennen kaikkea mieltä lämmittää mahdollisuus nuorten hyvinvoinnin puolesta työskentelyyn!

Vapaa-aikani kuluu musiikkiharrastuksen parissa sekä hiihtäen, sulkapalloillen ja satunnaisesti tanssien.

Mukavaa kevään jatkoa!

Terveisin, Julia

 

The post Uusi järjestöassistentti esittäytyy appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Tärkeä yhteistyöverkosto ymmällään Tukiportaan sulkemisesta: ”Kuulimme tästä asiasta ensimmäisen kerran mielipidekirjoituksen myötä”

”Nimimerkki ”Äiti” kirjoitti Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutusyksikkö Tukiportaan toiminnan lopettamisesta ja sen aiheuttamasta huolesta (SS 3.3.).

Me paikalliset mielenterveys- ja nuorisojärjestöt kuulimme tästä asiasta ensimmäisen kerran mielipidekirjoituksen myötä. Olemme yhtä ymmällämme kuin kirjoittaja.

Tukiportaan toiminnan on suunniteltu päättyvän huhtikuun lopussa. Yövalvonta päättyy jo maaliskuun aikana.

Vuonna 2023 Tukiportaan kuntoutusjaksolla olleiden keski-ikä oli 29 vuotta. Tiedetään, että nuorten aikuisten pahoinvointi on lisääntynyt ja avun saamisessa mielenterveyspalveluista on vaikeuksia. Siksi on käsittämätöntä, että Pohjois-Savon hyvinvointialue lopettaa juuri tälle kohderyhmälle tarpeellisen kuntoutusyksikön toiminnan.

Saamiemme seurantatietojen perusteella Tukiportaan tärkeimpiä kuntoutumista edistäviä tekijöitä ovat olleet säännöllinen vuorokausi- ja ateriarytmi (77 %), henkilökohtainen ohjaus (67 %) ja vertaistuki (54 %). Tukiportaan työntekijöiden mukaan uuteen, KYSin tontille rakennettuun psykiatriseen Lainesairaalaan ei ole tulossa lyhytaikaista ympärivuorokautista psykiatrista arviointia ja kuntoutusta, joka tähtäisi nimenomaan arjessa selviytymiseen ja korvaisi Tukiportaan toiminnan.

Näin ollen lopettamispäätöksellä heikennetään merkittävästi psyykkisesti oireilevien hoidon jatkuvuutta.

Kun tämä yhdistetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen resurssipulaan, seurauksena on se, että psyykkisesti oireilevat kotiutetaan huonokuntoisina. Oireilun uusiutumisen ja kroonistumisen riski kasvaa rajusti.

Myös itsemurhariski kasvaa, kun psyykkisesti oireileva jätetään osastohoidon jälkeen ilman kunnollista kuntoutumisen tukea.

Hoitopolun heikentäminen lisää omaisten ja läheisten vastuuta ja kasvattaa myös heidän uupumisriskiään.

Merkittävä osa psyykkisesti oireilevista on saanut Tukiportaan kuntoutusjakson jälkeen psykososiaalista tukea järjestöiltä. Yhteistyön vahvistaminen on Pohjois-Savon hyvinvointialueen strateginen tavoite.

Hyvinvointialueen pitäisi käydä jo hyvissä ajoin vuoropuhelua järjestöjen kanssa, kun palveluihin tehdään merkittäviä muutoksia niin kuin nyt on tehty. Tällöin järjestöillä olisi paremmat edellytykset reagoida tuleviin katvealueisiin, jottei yksikään psyykkisesti oireileva putoaisi pois tarvitsemansa tuen piiristä.

Toivomme, että Pohjois-Savon hyvinvointialue ehkäisee kaikin mahdollisin tavoin muutosten negatiivisia vaikutuksia ja vaalii psykiatrisesti oireilevien ja heidän läheistensä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Maija Tapanainen on Mielihyvin Savosta ry:n toiminnanjohtaja.

Tatu Tossavainen on Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja.

Niina Pitkänen on Syömishäiriöliitto Syli ry:n aluekoordinaattori.

Janne Hiltunen on Turvalinkki ry:n toiminnanjohtaja.

Johanna Björn on Savon Mielenterveysomaiset – FinFami ry:n toiminnanjohtaja.”

The post Mielipidekirjoitus: Tärkeä yhteistyöverkosto ymmällään Tukiportaan sulkemisesta appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Maaseutunuorten suuret valinnat

Yhteishaku lukioon ja ammatillisiin opintoihin on käynnissä ja peruskoulunsa keväällä päättävien nuorten on tehtävä valinta omalla koulutuspolullaan. Kyseessä on yksi ensimmäisistä päätöksistä nuorten rakentaessa tulevaisuuttaan. Valintaan vaikuttavat monet tekijät kuten kavereiden valinnat, oppilaitoksen sijainti tai mielikuvat eri oppialoista. Meidän kylän nuoret -hankkeessa kohdataan pienten paikkakuntien nuoria, jotka joutuvat pohtimaan opiskelupaikkaa valitessaan lisäksi aivan erityisiä kysymyksiä kaupunkien nuoriin verrattuna.

Viime vuosikymmenten aikana lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten määrä on vähentynyt ja oppilaitokset ovat keskittyneet kasvukeskuksiin. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole toisen asteen oppilaitosta tai koulutus- ja työllistymisvaihtoehdot ovat hyvin rajalliset. Siksi maaseutualueiden nuorilta koulutus- ja työelämäsuunnitelmat usein edellyttävät muuttosuunnitelmia tai valmiutta kulkea pitkiä päivittäisiä matkoja opintojen perässä. Koulupaikan sijainti haastaa myös taloudellisesti, sillä yhteiskunnan etuudet eivät kata asumisen tai koulumatkan kuluja kokonaan. Kotoa opiskelu on usein taloudellisempi vaihtoehto, mutta julkisen liikenteen yhteydet eivät välttämättä riitä takaamaan sujuvaa liikkumista kodin ja koulun välillä.

Kulkeminen opintoihin kauempaa voi myös asettaa nuoren erilaiseen asemaan sosiaalisesti. Osallistuminen iltarientoihin voi olla mahdotonta julkisen liikenteen varassa oleville, ja haastaa opiskelukavereihin tutustumista ja opiskeluyhteisöön kiinnittymistä. Lähemmäs opintoja muuttava nuori puolestaan saattaa joutua rakentamaan sosiaalisia verkostojaan uudestaan ja itsenäistymään varhain. Pienillä paikkakunnilla nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ovatkin usein merkittävässä roolissa valmistelemassa nuorta varhaisempaan lähtöön kotoa esimerkiksi neuvomalla etuuksien hakemisessa ja ohjaamalla arjen taitojen harjoitteluun.

Vaihtoehtona voi olla oman paikkakunnan oppilaitokseen hakeminen, mutta sieltä ei välttämättä löydy nuorelle mieleistä alaa. Silloin nuori saattaa joutua tekemään kompromissin yhteiskunnan asettamien realiteettien ja omien tulevaisuuden haaveidensa suhteen, mikä voi vaikuttaa opiskelumotivaatioon.  Nuoret pohtivat yhtenä ratkaisuna oppisopimuskoulutusta, joka voisi osalle tarjota mahdollisuuden kouluttautua ja työllistyä haluamalleen alalle kotipaikkakunnan yritysten avulla. Kuitenkin tästä vaihtoehdosta puhutaan yhä verrattain vähän.

Nykypäivän muuttuvassa työelämässä arvostetaan kykyä valjastaa omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet tuottavalla tavalla mielekkään työn perustaksi. Myös pienten paikkakuntien nuorilla voi olla haave oman yksilöllisen elämänpolun löytymisestä.  Mahdollisuudet rakentaa omaa yksilöllistä polkua ovat kuitenkin erilaiset kaupungissa kuin pienillä paikkakunnilla ja asettavat nuoria myös mahdollisuuksien suhteen erilaiseen asemaan. Moni nuori voi kamppailla lähtemisen halun ja toisaalta pärjäämisen pelon ristipaineessa. On hyvä tunnistaa, kuinka kompleksisesta valinnasta voi olla kyse ja varmistaa, ettei nuori jää pohtimaan asiaa yksin.

Samat teemat voivat kuormittaa nuorten mieltä myös yhteishaun päättymisen jälkeen. Turvalliset aikuiset ovat nuorille erityisen merkityksellisiä tässä elämän muutosvaiheessa. Kuka tahansa aikuinen voi olla osaltaan tukemassa nuorta olemalla aloitteellinen ja kysymällä nuorelta esimerkiksi ”mitä kuuluu”.  Olemalla läsnä ja osoittamalla kiinnostusta nuoren asioihin viestimme, että olemme valmiita kuuntelemaan. Silloin nuoren voi olla helpompi ottaa puheeksi myös haastavia asioita.

Rakkaudellisesti, Meidän kylän nuoret -tiimi, Nuorten Palvelu ry

The post Maaseutunuorten suuret valinnat appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Nuorten Palvelu ry:n idea 

Hyvinvointiyhteiskunnastamme käydään parhaillaan historiallisen radikaalia uudelleen neuvottelua. Samalla kysymys järjestöjen tarkoituksesta ja roolista hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina korostuu. 

”Mikä on Nuorten Palvelu ry:n tarkoitus ja rooli? Mikä on järjestömme Idea?”  

Alkuhetki 

Tyypillisesti yksittäinen järjestö syntyy aina vahvassa sidoksessa ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Suomessa oli 1960-luvun lopussa voimakas tarve radikaalisti toisenlaisille ja inhimillisemmille tavoille auttaa nuoria seksuaalisuuteen sekä päihteisiin ja huumeisiin liittyvissä kysymyksissä. Tuolloin ryhmä nuoria aikuisia perusti Suomeen ensimmäisen valtakunnallisen puhelinpäivystyspalvelun, jossa nuoret aikuiset toimivat vertaistuellisina tukihenkilöinä haavoittuvassa asemassa oleville nuorille. Näin alkoi Nuorten Palvelu ry:n tarina.  

 Historialliset punaiset langat  

Järjestömme pitkästä ja monivaiheisesta historiasta riippumatta kolme perustan muodostavaa toimintafilosofista periaatetta on säilynyt tähän päivään saakka:  

1. Olemassaolon oikeutus ja eettinen perusta tulee rakentua haavoittuvassa asemassa olevien nuorten asialle ajankohtaisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti.  

1. Uusia ratkaisuja nuoria koskettaviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin on kehitettävä sinne missä nuoret ovat – nuorten omiin kasvuympäristöihin.  

1. Aidosti vaikuttavia ratkaisuja saavutetaan toimimalla rohkeasti ja luovasti, vaikka asettaisimme samalla itsemme haavoittuvaiseen asemaan ja kritiikille alttiiksi.  

Nuorten Palvelu vuonna 2024 

Uskomme siihen, että kaikkein kompleksisimmat, haavoittuvassa asemassa olevia nuoria koskettavat yhteiskunnalliset ongelmat on mahdollista ratkaista. Tässä pyrkimyksessä onnistumiseksi tarvitaan riittävästi toimijoita, jotka ovat sitoutuneet paitsi haavoittuvassa asemassa olevien nuorten asialle, myös entistä vaikuttavimpien ratkaisujen luomiseen ja niillä aikaansaatavan vaikutuksen maksimoimiseen. Vallankumoukselliset ratkaisut odottavat tekijöitänsä. Nuorten Palvelu ry on yksi niistä toimijoista, jonka tarkoitus tässä ajassa rakentuu juuri tähän kutsuun vastaamiselle.  

 Olemassaolomme ideaa olemme itse pyrkineet kiteyttämään seuraavasti:  

Nuorten Palvelu ry on valtakunnallinen sosiaalipedagogisen nuorisotyön kehittäjäjärjestö, jonka tarkoituksena on luoda vallankumouksia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi kumppanuuden voimaa ja nuorten toimijuutta vaalien.  

 Kylläinen ajatus, jota on syytä avata.  

 Valtakunnallisuus 

Olemme valtakunnallinen toimija ainakin neljässä eri merkityksessä: 1. Meillä on valtakunnallisen tason toimintaa ja valtakunnallisesti kattavia toimintoja. 2. Meillä on lähtökohtaisesti mahdollisuus toimia missä tahansa alueella Suomessa. 3. Haluamme rekrytoida yhteisöömme tarkoituksestamme inspiroituneita ihmisiä paikkariippumattomasti mistä päin Suomea tahansa aina, kun se kyseisen tehtävän vaatimusten suhteen on tarkoituksenmukaista. 4. Pitkän aikavälin päämääränämme on jakaa osaamistamme ja kehittämiämme ratkaisuja mahdollisimman laajasti kaikkien niiden toimijoiden pääomaksi, joille siitä voisi olla hyötyä.   

 Sosiaalipedagogiikka 

Sosiaalipedagogisessa toiminnassa korostetaan persoonallisen kasvun ja toimijuuden tukemista yksilöllisellä tasolla, kasvatuksellisten prosessien kehittämistä yhteisöllisellä tasolla sekä kriittisreflektiivisen yhteiskunnallisen lukutaidon ja toimijuuden vahvistamista yhteiskunnallisella tasolla sekä erityisesti tästä muodostuvan kokonaisuuden merkitystä. Sosiaalipedagogisessa toiminnassa keskeistä on myös käydä jatkuvaa kriittistä reflektiota kasvatuksen päämääristä ja toimintaperiaatteista. Teoreettis-toiminnallisista kehyksistä sosiaalipedagogiikka kuvaa kaikkein parhaiten sitä, mitä teemme ja sitä, miten haluamme asioita tehdä.  

 Kehittäjäjärjestöys 

Kehittäjäjärjestöydellä on puolestaan pyritty kirkastamaan yleistä toimintalogiikkaamme. Suureksi organisaatioksi kasvaminen ja kehittämämme osaamisen ja toiminnan omistajuudesta hinnalla millä hyvänsä kiinni pitäminen ovat meille epäkiinnostavia kysymyksiä. Tarkoituksemme toteutuminen, vallankumousten aikaan saaminen, on meille valtavan paljon tärkeämpää. Ajatuksen kehittäjäjärjestöydestä voisikin kiteyttää seuraavasti: Tehtävänämme on tunnistaa merkittäviä haavoittuvassa asemassa olevia nuoria koskevia ongelmia, ideoida ja kehittää mahdollisimman vaikuttavia ratkaisuja ja luovuttaa kaikkein tuloksellisimmaksi osoittautunut työmme laajasti muiden toimijoiden hyödynnettäväksi, jotta sillä saataisiin aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. 

 Kumppanuuksien voima 

Mitään kestävää ja merkittävää ei mielestämme voida saada aikaan yksin ja ilman ennakkoluulotonta ja rohkeaa yhteistoimintaa muiden kanssa. Siten olemme voimakkaasti sitoutuneita kehittämään itseämme kumppanina ja edistämään kaikin voimin kumppanuudessa toimimisen kulttuurin vahvistumista.  

 Nuorten toimijuuden vaaliminen 

Nuorten tulisi olla aina tärkeässä roolissa heitä itseään koskettavien kysymysten ratkaisemisessa. Siten nuorten toimijuuden tulisikin olla paitsi lähtökohta uusia ratkaisuja kehitettäessä ja keskeinen toimintaperiaate toimintaa toteutettaessa, myös nuoria koskettavan toiminnan yksi yleistavoitteista.   

Vallankumouksia 

Yksi vallankumous nuoria koskettavien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi ei riitä. Vallankumouksia tarvitaan vallitsevissa ajattelu-, suhtautumis- ja toimintatavoissa sekä nuorten moninaiset erityiskysymykset huomioivien palveluiden, palvelujärjestelmän sekä muiden nuorten kannalta olennaisten yhteiskunnallisten rakenteiden kehittämisessä. Vallankumoukset ovat meille syvällisiä ja rakenteellisella tasolla tapahtuvia, eettisesti kestäviä yhteiskunnallisia muutoksia.  

Toisaalta vallankumouksellisuuspuheessa saattaa kuitenkin hieman olla väkivaltaiseen muutokseen pyrkimisen ja vallan hamuamiseen viittaava tenho, joka ei millään tavoin kuulu ajatteluumme ja arvoihimme. Ehkä ideaamme kuvaisikin paljon paremmin puhe rakkaudellisuuden kumouksista. Viisaita mukaillen, rakkaus kun on ainoa tyydyttävä ratkaisu inhimillisen olemassaolon ongelmaan.  

 Rakkaudellisesti,  

Tatu 

The post Nuorten Palvelun idea appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Meidän on annettava nuorten kasvaa ratkaisijan rooliin rauhantyössä

Rauhantyön merkityksellisyys näyttäytyy ajassamme hyvin voimallisesti, koskettavasti ja traagisesti eri puolilla maailmaa. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kysyi nuorten politiikkaviikolla presidenttiehdokkailta, miten he ottaisivat nuoret mukaan rauhantyöhön. Jos ehdokkaiden vastaukset kokonaisuutena ovat kuva yhteiskunnallisesta nuorikäsityksestämme, korostuu siinä kyvyttömyytemme nähdä nuoret aidosti merkittävinä toimijoina inhimillisempää maailmaa rakennettaessa. Nuoret eivät ole kotieläimiä, eivätkä keskustelupöytien koristeita.

Jokainen meistä on rauhantoimija. Rauhaa rakentuu tai murtuu ihmisten välisissä suhteissa.

Rauhantyö ei pelkisty konfliktien ratkaisuun ja rauhanturvaoperaatioihin. Köyhyyden, eriarvoisuuden, syrjinnän, rasismin ja kolonialistisuuden poistaminen sekä planetaarisen hyvinvoinnin, tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen vahvistaminen yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla ovat keskeinen osa rauhantyötä.

Rauhan perusta on inhimillisyyden toteutumisessa. Siinä, miten tulemme kohdatuiksi ja kohdelluiksi, millaisia mahdollisuuksia meille avautuu ja mistä tulemme poissuljetuiksi, missä määrin yksilöllinen kokemushistoria värittyy rakkaudellisuuden ja missä määrin rakkaudettomuuden kokemuksista.

Rauhankasvatuksesta tulisi tehdä läpileikkaava ja erottamaton osa kaikkien pedagogisten instituutioiden toimintaa varhaiskasvatuksesta vapaa-ajan ympäristöihin. Nuorille rauhantekijöinä on luotava vahvempi ja virallisempi asema kaikessa rauhantyössä paikalliselta tasolta kansainvälisiin areenoihin saakka. Lisäksi rauhantyön kannalta olennaisten instituutioiden toimintaa on kehittävä siten, että niissä on riittävästi tilaa nuorille itselleen tärkeiden asioiden edistämiselle nuorille sopivin tavoin. Mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ja elää nuoruutta yhdessä muiden nuorten kanssa yli kulttuuri- ja valtiorajojen ovat myös mitä tärkeintä rauhantyötä.

Meillä aikuisilla on paljon opittavaa nuorten kyvystä ihmetellä, ihastella, ymmärtää, rakastaa, luoda ja unelmoida. Tämä inhimillinen rikkaus, jonka nuoriltamme yhteiskuntana usein riistämme, on rauhan todellinen alkuvoima ja sodat päättävä ratkaiseva tekijä.

Rakkaudellisesti, Tatu Tossavainen, toiminnanjohtaja, Nuorten Palvelu ry

The post Miten nuoret mukaan rauhantyöhön appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Nuorten Palvelu rekrytoi! 

Haemme järjestöassistenttia määräaikaiseen työsuhteeseen – Hae 14.2.2024 mennessä! 

Järjestöassistentin tehtävä
Järjestöassistentin tehtävä muodostuu ulkoisen viestinnän ylläpidollisista tehtävistä, johdon, hallinnon ja toiminnoista vastaavien tiimien avustavista tehtävistä sekä toimitilojen ylläpidollisista tehtävistä. Työntekijäkohtainen työnkuva sovitetaan yksilöllisesti suhteessa järjestön ajankohtaisiin tarpeisiin sekä tehtävään valitun henkilön osaamiseen, mielenkiinnonkohteisiin, työkykyyn ja urasuunnitelmiin.  

Edellytämme 

• Arvoihimme sitoutumista 
• Järjestöassistentin tehtävään sitoutumista 
• Kykyä itseohjautuvaan ja yhteisöohjautuvaan työskentelyyn 

Toivomme & arvostamme 

• Viestintäosaamista  

• • Erityisesti eri viestintäkanavien teknistä hallintaa (mm. some, www-sivut…) 
  • Tekstien, kuvien ja videoiden tuottamiseen liittyviä taitoja 
  • Kirjallisia taitoja 

• Hyviä tietoteknisiä taitoja 
• Valmiutta toteuttaa monipuolisesti erilaisia työtehtäviä 

Kuka voi hakea? 

Toivomme hakijoiksi eri taustaisia ja ikäisiä henkilöitä alla kuvatuin ehdoin. Järjestöassistentti palkataan STEA:n Paikka auki -avustuksen turvin, jossa on tietyt kriteerit työntekijän palkkaamiseksi. Paikka auki -avustuksella voidaan palkata henkilö, jonka kohdalla vähintään yksi seuraavista kriteereistä täyttyy: 

• Työelämän ulkopuolella oleva alle 30-vuotias  
• Osatyökykyinen
   

Lisäksi avustuksella palkattava työntekijä ei voi olla päätoiminen opiskelija, eikä henkilö, joka on aiemmin työskennellyt Paikka auki -avustuksen turvin.
Lisätietoa Paikka auki -ohjelmasta: www.paikkaauki.fi 

Tarjoamme 

• Mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä ihmisenä ja ammattilaisena 
• Henkilökohtaisen mentorin tueksesi työarjen haasteissa 
• Valtaa ja vastuuta toteuttaa työtäsi osaamisesi ja työkykysi rajoissa 
• Rakkaudellisen työyhteisön psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä 
• Erittäin joustavat käytännöt työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi niin työajan kuin työntekopaikan suhteen 
• Lounas-, kulttuuri- ja liikuntaedun koeajan päätyttyä 
• Inhimillisesti kestävää ja hyvinvointia vahvistavaa työelämää 

Meistä
Nuorten Palvelu ry on valtakunnallinen sosiaalipedagogisen nuorisotyön kehittäjäjärjestö Kuopiosta, joka on perustettu vuonna 1969. Olemme rahallista voittoa tavoittelematon sekä puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton toimija.   

Tarkoitus
Tarkoituksenamme on toteuttaa vallankumouksia nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvojen kumppanuuksien voimaa ja nuorten toimijuutta vaalien.  

Arvot
Rakkaudellisuus, rohkeus & toimijuus.  

Mitä teemme?
Tarkoituksemme toteuttamiseksi teemme asiantuntijatyötä, ammatillista ja vapaaehtoisvoimaista sosiaalipedagogista nuorisotyötä sekä vaikuttamistoimintaa.   

Lisää meistä verkkosivuillamme: www.nuortenpalvelu.fi
 

Muuta tärkeää
Järjestöassistentin tehtävä on määräaikainen ja lähtökohtaisesti kokoaikainen. Osa-aikaisuudesta voidaan kuitenkin sopia yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 

Työnkesto 

12 kuukautta  

Työaika 

Säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Järjestössä sovelletaan liukuvan työajan ja paikkariippumattoman työn käytäntöjä työtehtävät, yksilölliset tarpeet ja terveysturvallisuustilanne huomioiden.  

Työpaikka 

Toimistomme sijaitsee osoitteessa Asemakatu 7 70110 Kuopio ja 15.2.2024 alkaen Vuorikatu 26, 6.krs. 70100 Kuopio. 

Työn aloitus 

Tehtävään valitun työntekijän toivotaan aloittavan tehtävässä mahdollisimman pian. Työnaloitusajankohdasta voidaan yksilöllisen tilanteen mukaan neuvotella.   

Koeaika 

Tehtävässä on kolmen kuukauden koeaika.   

Palkkaus 

Bruttopalkka kuukaudessa sijoittuu 2300,00€-2450,00€ välille henkilökohtaisen osaamisen ja työkokemuksen perusteella.  

Työehtosopimus 

Nuorten Palvelu ry:ssä noudatetaan yksityisen sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. 

Hakuprosessi 

Lähetä CV ja vapaamuotoinen sivun pituinen hakemus otsikolla ”järjestöassistentti” osoitteeseen rekry@nuortenpalvelu.fi keskiviikkoon 14.2.2024 klo 23.59 mennessä.  

• Jatkoon valitut hakijat kutsutaan haastattelun perjantaina 16.2.2024. 
• Haastattelut toteutetaan 19.-20.2.2024 välisenä aikana 
• Työntekijävalinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille keskiviikkona 21.2.2024.  

Lisätietoa järjestöassistentin tehtävästä ja rekrytointiprosessista saat toiminnanjohtajaltamme:  

Tatu Tossavainen  

+35840 4874806 

tatu.tossavainen@nuortenpalvelu.fi  

Tietosuojaseloste  

Lue tietosuojaseloste TÄSTÄ. 

The post Avoin työpaikka: Järjestöassistentti appeared first on Nuorten Palvelu ry.