Toisena, hyvin viitoittavana polkuna on hankkeessa ollut muotoilla prosessi ja malli siitä, kuinka pystymme vahvistamaan ja vaikuttamaan 16-vuotiaiden ja sitä vanhempien kuntalaisten kasvuun ja itsenäistymiseen liittyviin tarpeisiin. Hankkeessa haluamme tukea myös sitä, että nuoret aikuiset tulevat kuulluiksi omassa elinympäristössään. Pienissä kunnissa tavanomaista on, että nuorisotyötä toteutetaan monen muun tärkeän kunnallisen työtehtävän ohessa. Usein nuorisotyönohjaaja työskentelee yksin, ja peruskouluikäisten tukeminen ja heidän kanssaan toimiminen vievät työresurssista suuren osan. Turvallisia ja lämpimiä kokoontumispaikkoja nuorille on vähän. Toimintoja, jotka suoraan kohdistettaisiin 16-vuotiaille tai sitä vanhemmille nuorille, ei juurikaan ole.

Hankkeessa kehittelemässämme mallissa kaiken lähtökohtana on olemassa olevien resurssien ja toimintojen kartoitus. Olemme halunneet luoda kestävää toimintaa, joten se ei voi perustua resursseihin, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Kyselyt ja haastattelut nuorille, nuorten kanssa toimiville ammattilaisille ja kuntalaisille auttavat hahmottamaan, millaista toimintaa paikkakunnalla jo on ja mitä uutta kuntaan kaivataan. Oleellista uuden toiminnan kehittämisessä on aloittaa yhteistyöstä ja sellaisesta kokeilevasta toiminnasta, minkä olemassa olevat hartiat varmasti kestävät kantaa. Uuden toiminnan aloitus, saatikka toiminnan vakiintuminen vievät aikaa ja resursseja. Hankkeen aikana on kuitenkin havaittu, että kun toiminta vakiintuu ja tavoittaa myös aiemmin ulkopuolelle jääneet nuoret, kehittämistyö lopulta säästää resursseja.

Pienet paikkakunnat eivät ole massaa, vaikka valtamedian keskustelussa sellainen kuva voi syntyä. Kun asukkaita on vähemmän, korostuvat yhteisön tarinat, historia ja toimintakulttuuri. Kun näitä ominaispiirteitä kuullaan, niin uskon, ettei ole niin pientä kuntaa, jossa ei voitaisi saada jotain uutta aikaan nuorten tukemiseksi. Olennaista on, että tahtoa uuden kokeilemiseen löytyy. Jos innostus löytyy useammalta kuin yhdeltä kuntalaiselta, mahdollisuudet kasvavat suuresti.

Riitta Rönkkö

The post Hankkeen kehittämä malli appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Maaseutunuorten suuret valinnat

Yhteishaku lukioon ja ammatillisiin opintoihin on käynnissä ja peruskoulunsa keväällä päättävien nuorten on tehtävä valinta omalla koulutuspolullaan. Kyseessä on yksi ensimmäisistä päätöksistä nuorten rakentaessa tulevaisuuttaan. Valintaan vaikuttavat monet tekijät kuten kavereiden valinnat, oppilaitoksen sijainti tai mielikuvat eri oppialoista. Meidän kylän nuoret -hankkeessa kohdataan pienten paikkakuntien nuoria, jotka joutuvat pohtimaan opiskelupaikkaa valitessaan lisäksi aivan erityisiä kysymyksiä kaupunkien nuoriin verrattuna.

Viime vuosikymmenten aikana lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten määrä on vähentynyt ja oppilaitokset ovat keskittyneet kasvukeskuksiin. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole toisen asteen oppilaitosta tai koulutus- ja työllistymisvaihtoehdot ovat hyvin rajalliset. Siksi maaseutualueiden nuorilta koulutus- ja työelämäsuunnitelmat usein edellyttävät muuttosuunnitelmia tai valmiutta kulkea pitkiä päivittäisiä matkoja opintojen perässä. Koulupaikan sijainti haastaa myös taloudellisesti, sillä yhteiskunnan etuudet eivät kata asumisen tai koulumatkan kuluja kokonaan. Kotoa opiskelu on usein taloudellisempi vaihtoehto, mutta julkisen liikenteen yhteydet eivät välttämättä riitä takaamaan sujuvaa liikkumista kodin ja koulun välillä.

Kulkeminen opintoihin kauempaa voi myös asettaa nuoren erilaiseen asemaan sosiaalisesti. Osallistuminen iltarientoihin voi olla mahdotonta julkisen liikenteen varassa oleville, ja haastaa opiskelukavereihin tutustumista ja opiskeluyhteisöön kiinnittymistä. Lähemmäs opintoja muuttava nuori puolestaan saattaa joutua rakentamaan sosiaalisia verkostojaan uudestaan ja itsenäistymään varhain. Pienillä paikkakunnilla nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ovatkin usein merkittävässä roolissa valmistelemassa nuorta varhaisempaan lähtöön kotoa esimerkiksi neuvomalla etuuksien hakemisessa ja ohjaamalla arjen taitojen harjoitteluun.

Vaihtoehtona voi olla oman paikkakunnan oppilaitokseen hakeminen, mutta sieltä ei välttämättä löydy nuorelle mieleistä alaa. Silloin nuori saattaa joutua tekemään kompromissin yhteiskunnan asettamien realiteettien ja omien tulevaisuuden haaveidensa suhteen, mikä voi vaikuttaa opiskelumotivaatioon.  Nuoret pohtivat yhtenä ratkaisuna oppisopimuskoulutusta, joka voisi osalle tarjota mahdollisuuden kouluttautua ja työllistyä haluamalleen alalle kotipaikkakunnan yritysten avulla. Kuitenkin tästä vaihtoehdosta puhutaan yhä verrattain vähän.

Nykypäivän muuttuvassa työelämässä arvostetaan kykyä valjastaa omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet tuottavalla tavalla mielekkään työn perustaksi. Myös pienten paikkakuntien nuorilla voi olla haave oman yksilöllisen elämänpolun löytymisestä.  Mahdollisuudet rakentaa omaa yksilöllistä polkua ovat kuitenkin erilaiset kaupungissa kuin pienillä paikkakunnilla ja asettavat nuoria myös mahdollisuuksien suhteen erilaiseen asemaan. Moni nuori voi kamppailla lähtemisen halun ja toisaalta pärjäämisen pelon ristipaineessa. On hyvä tunnistaa, kuinka kompleksisesta valinnasta voi olla kyse ja varmistaa, ettei nuori jää pohtimaan asiaa yksin.

Samat teemat voivat kuormittaa nuorten mieltä myös yhteishaun päättymisen jälkeen. Turvalliset aikuiset ovat nuorille erityisen merkityksellisiä tässä elämän muutosvaiheessa. Kuka tahansa aikuinen voi olla osaltaan tukemassa nuorta olemalla aloitteellinen ja kysymällä nuorelta esimerkiksi ”mitä kuuluu”.  Olemalla läsnä ja osoittamalla kiinnostusta nuoren asioihin viestimme, että olemme valmiita kuuntelemaan. Silloin nuoren voi olla helpompi ottaa puheeksi myös haastavia asioita.

Rakkaudellisesti, Meidän kylän nuoret -tiimi, Nuorten Palvelu ry

The post Maaseutunuorten suuret valinnat appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Hyvinvointi-illassa luovat menetelmät toimivat keskustelun pohjina, taidetaitoja ei tarvita – olet hyvä juuri sellaisena kuin olet! Käytämme kuvakortteja, maalaamme ja muovailemme hartiat alhaalla rennosti teekupposen äärellä. Huom. sinun ei tarvitse olla Nuorten Palvelun vapaaehtoinen osallistuaksesi Olet lämpimästi tervetullut!
Ilmoittautumiset tästä!

Terveisin, Meidän kylän nuoret -hanke ja illan vetäjä Marika Taskinen
https://marikataskinen.com/ 

Lisätietoja:
Riitta Rönkkö
​​​​​​​Meidän kylän nuoret -hanke
p. 044 744 9598
riitta.ronkko@nuortenpalvelu.fi

The post Hyvinvointia luovuudella! appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Jokaisessa Suomen kylässä ja kaupungissa on ihmisiä, jotka käytännössä jäävät palvelujen saavuttamattomiin ja ulkopuolelle. He eivät opiskele eivätkä käy töissä. Moni tuntee jonkun, mutta harva tietää paremmin, mitä näille ihmiselle kuuluu ja miksi he ovat jääneet kotiin palvelujen ulkopuolelle. Nuorten Palvelu ry:ssa ahkeroimme sen eteen, että kukaan ei jäisi kotiin ainakaan sen vuoksi, että omat voimavarat eivät riitä muuhun. Jotta voisimme paremmin tämän kohdejoukon henkilöitä tavoitella ja tukea, tarvitsemme tietoa heidän elämäntilanteestaan.

Etsimme graduntekijää Meidän kylän nuoret -hankkeeseen selvittämään, mikä saa 18-29 -vuotiaan ihmisen jäämään kotiin ja millaista tukea hän kaipaa. Uskomme että yhteisöllisyydellä on ihmisen hyvinvoinnin kannalta merkitystä. Haluamme tietää, mikä toiminta tai apu auttaisi näitä kotona olevia ihmisiä avaamaan kotiovensa ja ottamaan askelia kohti uusia kohtaamisia.

Mitä toivomme? 

• uteliasta asennetta ja kunnianhimoista suhtautumista hankkimaan ja tutkimaan kaipaamaamme tietoa
• laadullista, syväluotaavaa tutkimusta ja analyysia aiheesta
• kykyä monipuoliseen vuorovaikutukseen ja hyvään kirjalliseen tuottamiseen
• mahdollisuutta tiiviiseen yhteydenpitoon Nuorten Palvelu ry:n työntekijöiden kanssa
• gradun aloittamista kevään tai syksyn -22 aikana ja työn valmistumista noin vuoden sisällä

Mitä saat? 

• verkkoalustat, joiden kautta löydät kohderyhmän ihmiset
• tiiviin tuen ja sparrausavun gradunteon eri vaiheissa
• mielenkiintoisen aiheen lopputyöllesi, sillä asiaa ei ole vielä laajasti tutkittu
• tietoa, jota monet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kaipaavat
• näköalapaikan järjestön innovatiivisiin nuorisotyön toimintoihin
• työn onnistuessa näkyvyyttä ja tukea omalle työurallesi

Mikäli kiinnostuit graduaiheestamme, ilmoittaudu 31.5.2022 mennessä sähköpostilla riitta.ronkko@nuortenpalvelu.fi. Kerrothan viestissäsi muutamalla sanalla itsestäsi, opinnoistasi ja gradusuunnitelmistasi, mikäli sinulla jo sellaisia on.
Mieluusti vastaamme myös kysymyksiisi puh. 044 744 9598 (Riitta Rönkkö, Meidän kylän nuoret -hanke).

The post Etsimme graduntekijää! appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Olen alkujaan lappeenrantalainen, mutta viime syksynä elämä kuljetti tänne Savon sydämeen opintojen perässä. Tykkään hyvästä ruuasta, auringonlaskuista, autolla kruisailusta (tosin näillä bensahinnoilla katselen ennemmin vaikkapa Autot-leffaa) ja syvällisistä keskusteluista. Vapaa-ajalla tykkään käydä viskomassa painoja kuntosalilla, ja ulkoilla. Perhe ja ystävät ovat minulle todella rakkaita, ja pidän heidän kanssa ajanvietosta. Haaveilen omasta koirasta. Olen löytänyt myös paljon uusia tuttavuuksia opintojen kautta, ja nyt koronan hellittäessä pääsee toivottavasti vihdoin kampukselle opiskelemaan, ja viettämään normaalia opiskelijaelämää!

Halusin käyttää tämän 30 tunnin harjoittelun hanketyöhön tutustumiseen. Hanketyö vaikuttaa todella mielenkiintoiselta omaan silmään, sillä siinä ymmärtääkseni pääsee haastamaan omaa luovuuttaan ja asiantuntijuuttaan johonkin itseään kiinnostavaan ilmiöön. Järjestötyöstä itsellä ei ole myöskään kokemusta, joten tänne tutustuminen tuli todellakin tarpeeseen. Olen saanut kattavia verkkoperehdytyksiä myös muusta toiminnasta.

Meidän kylän nuoret -hankkeen tarkoitus on mielestäni todella tärkeä, sillä ihmisten muuttaessa kasvukeskuksiin esimerkiksi opiskelemaan tyhjentyvät haja-asutusalueet entisestään, ja nuoria voi jäädä ilman kontakteja. Etenkin nykypäivänä, kun kahden vuoden ajan maailmaa tehokkaasti jyrännyt flunssapöpö on ennestään tehokkaasti kadottanut kaikki kasvokkain tapahtuvat sosiaaliset kontaktit, on ihmisiä jämähtänyt kotiin, ja erinäiset ongelmat ns. levinneet käsiin. Toivon todella, että jokaisella haja-asutusalueella asuvalla yksinäisellä nuorella voisi olla edes yksi kontakti johonkin yhteisöön, johon voisi kokea kuuluvansa.

Parempaa vuotta 2022 (*koputtaa puuta*),
Emma <3

The post Meidän kylän nuoret – hanke harjoittelija esittäytyy appeared first on Nuorten Palvelu ry.

MIKÄ SITTEN ON METKAKAVERI?

▪️ vapaaehtoinen täysi-ikäinen kaveri 18-29 –vuotiaalle
▪️ auttaa nuorta arjen pulmassa pari kertaa kuussa, suhteen kesto max. 4 kk
▪️ esimerkkipulmia: kaupassa käynti, asunnon etsintä, harrastuksen aloittaminen, uuden taidon opettelu…
▪️ toiminnasta ei kuluja Metkakaverille tai nuorelle
▪️ Nuorten Palvelu ry perehdyttää, tukee ja ohjaa tehtävässä

MITÄ VAPAAEHTOISTOIMINNASTA VOI SAADA OMAAN ELÄMÄÄN?

▪️ uusia ihmissuhteita nuoresta ja muista vapaaehtoisista
▪️ mielekästä tekemistä, harrastuksen
▪️ mahdollisuuden vaikuttaa myönteisesti jonkun toisen elämään
▪️ uusia ajatuksia ja kokemuksia
▪️ (tähän sinun oma juttusi) …

KIINNOSTUITKO?
Ilmoittaudu mukaan 24.3.2022 mennessä tai kysy lisää:

Tuomas Puustinen
Meidän kylän nuoret -hanke
p. 050 549 7897
tuomas.puustinen@nuortenpalvelu.fi

The post 🌟 ODOTUS ON PÄÄTTYNYT! 🌟 appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Kun saavuimme nuorisotalo Walimolle, saimme iloksemme huomata, kuinka innokkaita ja aktiivisia juankoskelaisia paikallinen nuorisotyöntekijä oli koonnut yhteen. Toimijoiden esittäytymisen jälkeen syntyi nopeasti ajatus yhteisvoimin järjestettävästä tapahtumasta. Syyslomaviikkoon olisi riittävästi aikaa, jotta kaikki tarvittava saataisiin järjestettyä ja tapahtumaa markkinoitua riittävän laajasti. Kohdejoukkona olisivat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Tavoitteena oli saattaa ihmisten tietoon, millaista toimintaa Juankoskella järjestetään yhdistysvoimin sekä kaupungin toimesta. Haluttiin tarjota tietoa harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, sillä kaikki paikkakuntalaiset tuskin edes tiesivät, mitä kaikkea oli saatavilla. Tapahtuman paikaksi valikoitui nuorisotalo Walimo hyvän sijaintinsa sekä puitteidensa puolesta ja nimeksi Lasten ja nuorten toimintaa – Varrella Virran.

Koolla olleet toimijat innostuivat ajatuksesta, että jokainen saisi pystyttää Walimon sisä- tai piha-alueelle oman pisteensä ja tarjota haluamaansa toiminnallista puuhaa tapahtumakävijöille. Tarkoitus olisi kiertää kaikki tapahtumapisteet ja kerätä leimoja tai tarroja erilliseen tapahtumapassiin. Merkinnän passiin saisi kunkin tapahtumapisteen aktiviteettiin osallistuttuaan. Täydellä passilla osallistuttaisiin vielä erikseen palkintojen arvontaan. Tärkeänä järjestäjäporukalla pidimme tapahtuman maksuttomuutta.

Meidän kylän nuoret -hankkeen tavoitteena tapahtumassa oli kohdata paikallisia ihmisiä ja toimijoita sekä tehdä hankettamme tutuksi Juankoskella. Mahdollisuuksien mukaan tekisimme oman ohjelmanumeromme ohella nuorten kartoituksia heidän elämästään Juankoskella (nuorten kartoituksista lisää blogissamme vielä tämän syksyn aikana). Olimme tietoisia, että hankkeen varsinaista kohderyhmää, työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevia 18-29 -vuotiaita nuoria tapahtuma tuskin sankoin joukoin houkuttelisi. Pidimme kuitenkin tärkeänä verkostoitumista ja paikallisiin tutustumista – ja kyllähän joku tapahtumaan osallistuva saattaisi tuntea omaa yhteisöään etsivän 18-29 -vuotiaan ja vinkata hankkeestamme eteenpäin.

Syyslomaviikon torstaina 21.10. pakkasimme auton täyteen tavaraa ja suuntasimme Kuopiosta Tulliportinkadulta kohti Juankoskea. Päädyimme alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen pystyttämään oman pisteemme järjestön ulkoteltan sijaan sisälle Walimon keittiöön kehnon sään vuoksi. Keittiö oli meille loistava sijoituspaikka siksi, että toiminnalliseksi ohjelmanumeroksemme tapahtumakävijöille olimme suunnitelleet kuuman kaakaon tuunausta. Tapahtumaa toteuttamassa lisäksemme olivat Kuopion nuorisopalvelut ja kauko-ohjattavan auton rata; 4H:n askartelu- ja tarkkuusheittopiste; Juankosken Kuntoilijoiden jättiritsa sekä liikkuvan nuorisotyön periaattein toimiva Walkers-auto vapaaehtoisineen. Kuopion konservatorio huolehti tapahtuman livemusiikista huiluesityksin. Pihalta jokainen osallistuja sai käsiinsä höyryävän kuuman grillimakkaran.

Metkun kaakaontuunauspisteellä kävi kova kuhina ja ylipäätään tapahtuman tunnelma oli touhukas ja hyväntuulinen. Olimme erittäin positiivisesti yllättyneitä kävijämäärästä: Osallistumispasseihin annettujen tarrojen perusteella arvioimme muiden toimijoiden kanssa tapahtuman kävijämäärän ylittäneen 50 henkeä.

On hienoa nähdä, kuinka upea tapahtuma saadaan aikaiseksi myös pienellä kylällä, kun innokkaat ihmiset yhdistävät voimansa. Vastaavanlaiselle toiminnalle vaikuttaa olevan tarvetta myös jatkossa. Kuopion kaupungin Supersyysloman tapahtumaseinällä Varrella Virran oli ainut lapsille ja nuorille suunnattu tapahtuma Juankoskella syyslomaviikon aikana.

Metku kiittää kaikkia tapahtumakävijöitä ja tapahtuman mahdollistaneita toimijoita. Odotamme innolla yhteistyön jatkoa!

Metkun kaakaon tuunauspisteellä oman kaakaonsa sai maustaa kermavaahdolla, suolapähkinöillä, vaahtokarkeilla, strösseleillä sekä karkkikepeillä. Metkun vahva suositus on kaakao kaikilla mausteilla!

The post Kuinka Metku päätyi mukaan Juankoskella järjestettyyn syyslomatapahtumaan? appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Torstaiaamuna sähäkänsininen Skoda kiidättää kolmea turistia kohti tuntematonta, tarkemmin Kaavin ja Tuusniemen kuntia. Kaikilla Metku-tiimiläisillä on varsin vähänlaisesti kokemusta noista keskuksista, joten haluamme suhtautua kaikkeen retkipäivänämme kokemaan avoimin mielin ja positiivisella uteliaisuudella. Tarkoituksenamme on ottaa paljon kuvia, maistaa jotain paikallista, tavata ihmisiä sekä selvittää mitä palveluita paikkakunnilla on.

Kaavi on kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu noin 2 800 ihmistä, ja sen pinta-ala on 789,60 km². Kaavin ja Kuopion välinen matka on 60 kilometriä, ja Joensuuhun puolestaan ajelee 90 kilometrin verran. Kaavin naapurikuntia ovat Kuopio, Juuka, Outokumpu, Polvijärvi sekö Tuusniemi. (Wikipedia.)

Kaavin keskusta näyttäytyy meille pienenä, mutta varsin vilkkaana. Ihmiset toimittavat arkisia askareitaan torilla ja lomalaiset täydentävät mökkijääkaapin varastoja paikallisissa kaupoissa. Maisemasta erottautuva jyhkeä kunnantalo jää mieleen. Vierailemme kolmen ystävyksen pyörittämällä kesäkirppiksellä. Heiltä opimme, että Kaavi tulee todella lausua ”Kuavi”. Yhtä emalikippoa ja pikkuruista lasimaljakkoa myöhemmin astumme ulos auringonpaisteeseen ja toteamme, että kaavilaiset juttelevat ulkopaikkakuntalaisille varsin mielellään ja toivottavat meidät tervetulleiksi vastakin. Seuraavaksi käymme tarkastelemassa paikallista nuorisotaloa ulkoa käsin; kesäaikaan talo on suljettu ja ohjaajat lomalla. Nuorisotalon läheisestä pizzerian ja leipomon yhdistelmästä mukaamme tarttuvat tuoreet leivät. Nautittuamme lounaan pienessä paikallisessa ravintolassa, olemme valmiita suuntaamaan kohti Kaavin naapurikuntaa, Tuusniemeä.

Tuusniemi on kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu noin 2 400 ihmistä, ja sen pinta-ala on 699,42 km². Tuusniemi sijaitsee Kuopion ja Joensuun puolivälissä. Naapurikuntia ovat Heinävesi, Kaavi, Kuopio, Leppävirta ja Outokumpu. (Wikipedia.)

Tuusniemi jää ysitien varrelle ajettaessa Kuopiosta Joensuuhun. Paikallinen Teboil vastaanottaa Tuusniemelle kääntyjän ensimmäisenä. Varsinainen katseenkiinnittäjä on kuitenkin keskustaan ajettaessa vaaleankeltainen kaunis puukirkko, jonne emme tällä kertaa valitettavasti poikkea. Ajettaessa eteenpäin kylän raittia vasemmalla kohoavat upeat puiset portaat mäen laelle. Onhan tuollaiset portaat kiivettävä! Portaissa päivittäin käyvä harmaahapsinen Lauri kertoo, että rahoitus kuntoportaiden materiaaleihin on tullut EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, mutta itse rakennustyö on tehty talkoovoimin. Portaisiin on kiinnitetty kultaisia laattoja, joissa on yksityishenkilöiden ja erilaisten yritysten tai yhteisöjä. Oman laatan voi ostaa 50 euron hintaan Tuusniemen kotiseutuyhdistys ry:ltä. Rahat käytetään portaiden kunnossapitoon. Lauri kertoo hänen laattansa olevan ylimmällä portaalla mäen harjalla. Kun kiipeämme ylös saakka, saamme huomata, että niin todella on. Portaiden jälkeen vierailemme paikallisella kirpputorilla, josta mukaan tarttuu pikkuautoja sekä vuoden 1973 uusi nuoren naisen lehti Me Kaksi. Vintiltä tuoksuvan lehden sivuilta voi kaikin tavoin aistia vapautumisen vallankumouksen kipinöintiä. Retkemme Tuusniemellä päättyy rantakahvilaan, jossa koostamme yhteen kaikkea kokemaamme.

Kokonaisuutena retki oli varsin onnistunut. Ahkerasta kylärallista huolimatta emme muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuitenkaan törmänneet nuoriin, mikä jäi mietityttämään Metku-tiimiä. Missä kaikki kylien nuoret lymyävät? Hyödylliseksi koimme kauppojen ilmoitustaulujen tutkimisen, sillä eräästäkin löysimme tietoa paikallisesta vapaaehtoistoiminnasta, mikä ei ollut tullut ilmi esiselvityksessä. Samoin paikallislehtien pienikin tutkailu auttaa omalta osaltaan turisteja sukeltamaan retkikohteen tunnelmaan. Erityisesti reissusta jäivät mieleen sekä Kaavin että Tuusniemen positiivisen uteliaasti turisteihin suhtautuvat asukkaat sekä yhteisöllisen tekemisen kulttuuri. Metku-tiimi odottaa innolla pääsevänsä osaksi sitä!

The post Meidän kylän nuoret -hanke road tripillä appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Samaan aikaan kun mittaushistorian kuumin helleaalto pyyhkäisi suurimpaan osaan Suomea, viriteltiin Kuopiossa uusia työpisteitä ja puhelinliittymiä. Keväällä Nuorten Palvelu sai ilahduttavia uutisia, sillä jättämämme hankeavustushakemus sai myönteisen avustuspäätöksen. Haimme ja saimme rahoituksen kolmivuotiseen kehittämishankkeeseen, joka kohdentuu maaseututaajamien nuorisotyöhön.

Meidän kylän nuoret -hankkeessa tavoitellaan opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevia, 18-29 -nuoria. Nuorille pyritään löytämään heidän tarpeidensa mukainen yhteisö tai ihmiskontakti, joka mahdollistaa yhteisöllisen toiminnan ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Samalla hankkeessa rakennetaan kaikenikäisille vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja malleja. Pilottialueina hankkeen toiminnassa ovat Tuusniemi, Kaavi, Juankoski ja Nilsiä.

Myönteinen avustuspäätös oli todella ilahduttava tieto, sillä olemme Nuorten Palvelussa jo vuosien ajan miettineet, kuinka voisimme tarjota Kuopion haja-asutusalueiden nuorille jotain uutta. Esimerkiksi Zemppareita on kyselty meiltä aina silloin tällöin koillissavolaisille nuorille, mutta välimatkat ovat sen verran pitkät, että harvoin on saatu meidän kauttamme tukihenkilö järjestymään. Nyt voimme lähteä kunkin paikkakunnan omista tarpeista ja toiveista käsin kehittämään juuri sille seudulle toimintaa mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Hanke on lähtenyt käyntiin rivakasti ja olemme kesä-heinäkuussa kartoittaneet pilottialueiden yhteistyökumppaneita. Kartoitustyö jatkuu elokuussa kesälomien jälkeen. Mikäli koet, että haluat kuulla toiminnastamme enemmän ja tehdä jatkossa yhteistyötä, niin olethan yhteydessä meihin. Mielellään ideoimme yhdessä erilaisia tapahtumia ja toimintaa.

Meidän kylän nuoret -hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista. Hanke on kolmivuotinen ja toimii ajalla 1.6.2021-31.5.2024. Hankkeessa työskentelee kolme työntekijää: yhteisökehittäjät Tuomas Puustinen ja Noora Silvennoinen sekä yhteisösuunnittelija Riitta Rönkkö.

Lisätietoja: Riitta Rönkkö, yhteisösuunnittelija
riitta.ronkko@nuortenpalvelu.fi,  +358 44 744 9598
IG: @meidankylannuoret

The post Kohti kyliä! appeared first on Nuorten Palvelu ry.