Syksyn tullen nuoret siirtyvät viettämään aikaansa taas lämpimiin ja viihtyisiin sisätiloihin, kuten kauppakeskuksiin. Nuorten kokoontuminen keskuksiin tuo toisinaan mukanaan haasteita, jotka päätyvät lehtiotsikoihin saakka. Tässä artikkelissa kerromme Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja® -toiminnasta, jonka avulla nuorten hyvinvointia, oikeuksia ja turvallisuutta voidaan tukea kauppakeskuksissa.   

Noja on kauppakeskuksissa nuorten puolella  

Monille nuorille kauppakeskukset ovat paikkoja, jonne tullaan viettämään aikaa ystävien kanssa ja hengailemaan. Samalla koetellaan rajoja, etsitään omaa identiteettiä ja harjoitellaan elämää vertaisten kanssa, nuoruuden kehitystehtävien mukaisesti.  

Nuorten ajanvietto kauppakeskuksissa näyttäytyy välillä myös erilaisina haasteina, kuten päihteidenkäyttönä ja välityksenä, välien selvittelynä ja erilaisina rikoksina. Tiloissa viettää myös aikaansa eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, jotka hyötyvät turvallisten ja tarpeellisia rajoja asettavien aikuisten läsnäolosta.  

Vartijat ja järjestyksenvalvojat nousivat vahvasti esiin monien nuorten puheissa Nuorten Palvelu ry:n kartoittaessa nuorten ajanviettoa kauppakeskuksissa yli 10 vuotta sitten. Tunnistimme erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja järjestyksenvalvojien kohtaamisessa olevan paljon sellaisia tekijöitä, jotka voivat joko kaventaa nuorten oikeuksia ja syventää nuorten pahoinvointia tai vaihtoehtoisesti tukea nuorten osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia.  

Reilussa kymmenessä kauppakeskuksessa eri puolella Suomea toimii nuorten kohtaamiseen erikoistuneita järjestyksenvalvojia eli Nojia. Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja® on kauppakeskuksen järjestyksenvalvoja siinä missä muutkin kauppakeskuksessa työskentelevät järjestyksenvalvojat oikeuksineen ja velvoitteineen. Nojien työhön kuuluu lisäksi olennaisena osana nuorten kanssa toimiminen myönteisesti, vuorovaikutteisesti ja yhteistyössä muiden eri alojen ammattilaisten kanssa. Työn tavoitteena on tarjota nuorille parempia kohtaamisia aikuisten kanssa ja sitä kautta parantaa nuorten hyvinvointia.  

Nojan tehtävään valitaan yhteistyössä turvallisuusalan yrityksen kanssa työhön sopiva ja motivoitunut henkilö, joka saa Nuorten Palvelulta laadukkaan valmennuksen sekä jatkuvaa taustatukea nuorten kanssa toimiseen. Nojan valmennukseen kuuluu tietoa nuoruuden kehitystehtävistä, nuorten kohtaamisesta ja huolta aiheuttaviin tilanteisiin tarttumisesta sekä lisäksi reflektointi yksin ja yhdessä.  

Nojat ovat hyvä kontakti kauppakeskuksissa nuorten kanssa toimiville ammattilaisille eri sektoreilta. Kun eri alojen ammattilaiset, mukaan lukien turvallisuusalan yritys ja Nojan kohteena toimiva kauppakeskus, toimivat yhdessä, voidaan alueen nuorten asioita ratkaista yhteistyössä monin tavoin. Äärimmäisen tärkeitä ja hyviä kumppaneita Nojille ovat juuri nuorisotyöntekijät ja nuorten kanssa työtä tekevät järjestöt. 

”Nuoret ovat ymmärtäneet, että järjestyksenvalvojat ja nuorisopalvelut ovat samalla puolella ja että järjestyksenvalvojat eivät ole nuoria vastaan. Parin vuoden aikana on tullut vahva puuttumisen  malli.” (Nuorisotyön esihenkilö)    

Parempia kohtaamisia ja konkreettista apua nuorille  

Käytännössä Nojien työ on nuorten aktiivista kohtaamista erilaisissa tilanteissa kauppakeskuksessa. Nojat ottavat nuoriin kontaktia myös muuten kuin puuttumistilanteissa ja yksi työmuodon kulmakivistä onkin tutuksi tuleminen kauppakeskuksessa paljon aikaansa viettävien nuorten kanssa. Tuttuus tuo mukanaan monia asioita: kauppakeskuksen yleinen viihtyvyys ja ilmapiiri paranevat, nuoret sitoutuvat rakentavampaan käytökseen, järjestyksenvalvojien työ helpottuu sekä tietysti nuorten hyvinvointi paranee.   

Nuorille tutustuminen paljon paikalla oleviin aikuisiin madaltaa avun pyytämisen kynnystä ja lisää luottamusta aikuisia ja yhteiskuntaan yleensä. Nojien kokemusten perusteella nuoret ovat saaneet heiltä apua monenlaisiin asioihin aina kadonneiden tavaroiden etsimisestä väkivallan kohteeksi joutumiseen kuin itsetuhoisuuteenkin liittyen.  

”Nojat on hyvä asia, kun voi mennä juttelemaan huolistaan. Kaikki nuoret ei uskalla puhua vanhemmille tai uskalla hakea ammattiapua.” (Nuori kauppakeskuksessa)  

Nuorten ei-toivottuun käytökseen puuttuessaan Nojien työssä oleellisena osana on mukana vuorovaikutus, nuorten näkökulman ymmärtäminen sekä rakentava keskustelu. Nojat ottavat konkreettisesti toimintaan mukaan myös muita kyseisen kauppakeskuksen järjestyksenvalvojia, jolloin osaaminen ja asenne nuorten hyvään kohtaamiseen leviää muillekin.   

Yksi Nojien työn keskeisistä asioista on myös nuorten avustaminen erilaisissa asioissa, joista yleisimpiä ovat nuoren joutuminen rikoksen tai väkivallan kohteeksi, päihtyneen tai itsetuhoisen nuoren avustaminen ja myös erilaisista mieltä painavista asioista keskustelu ja yleisesti huolta aiheuttavien nuorten kohtaaminen. Nojat ovat esimerkiksi läsnäolollaan, kuuntelullaan ja kannustamisellaan tukeneet nuorta irti huumeista, saaneet nuoren pois kauppakeskuksen katolta itsemurhaa yrittämästä ja tarjonneet kuuntelevan korvan sekä palvelupolkuja haastavissa kotioloissa eläville nuorille.  

Nuorisotyöntekijät päivittäisen työn tukena  

Nojat saavat valmennuksessaan nuorten kohtaamisen perustietojen lisäksi yhteydet alueensa muihin nuoria kohtaaviin ammattilaisiin, kuten nuorisotoimeen, sosiaalitoimeen, seurakuntaan ja oppilaitoksiin. Usein nuoret tarvitsevat haasteidensa kanssa syvempää eri ammattilaisten osaamista kuin mitä Nojat yksin pystyvät tarjoamaan. Yhteistyö ammattilaisten välillä onkin olennaista, jotta Nojat osaavat ohjata nuoria sopivaan palveluun silloin, kun Nojan työnkuvan rajat tulevat vastaan.   

Eri tahoilla työskentelevät nuorisotyöntekijät ovat Nojille erityisen tärkeitä yhteistyökumppaneita ja päivittäisen työn tukipilareita. Nuorisotyöntekijät voivat esimerkiksi jalkautua kauppakeskuksiin yhdessä Nojien kanssa, jolloin todennäköisemmin porukasta löytyy joku nuorille ennestään tuttu aikuinen ja nuoret uskaltavat lähestyä heitä.   

Parhaimmillaan yhteistyö nuorisotyöntekijöiden ja Nojien välillä tuo konkreettisia hyötyjä työarkeen: Järjestyksenvalvojat ja jalkautuvat nuorisotyöntekijät voivat vaihtaa nopeasti tietoja nuorten liikkeistä keskenään ja siten onnistua estämään esimerkiksi ennalta sovittuja joukkotappeluja. Kun kumpikin osapuoli tarjoaa tietojaan yksittäisistä nuorista tai nuorten porukoista, saadaan nopeasti muodostettua kokonaisvaltaisempi kuva ja tarvittaessa puututtua yhdessä huolta aiheuttaviin tapauksiin. Etenkin uudessa kohteessa aloittaville Nojille nuorisotyöntekijät tarjoavat korvaamatonta tietoa alueen palveluista ja ilmiöistä.   

Nojat eivät ole työnkuvaltaan nuorisotyöntekijöitä tai sosiaalityöntekijöitä, mutta he kohtaavat työssään kauppakeskuksissa nuoruuden moninaisen kirjon iloista haasteisiin ja suoranaisiin ongelmiin. Moniammatillisen yhteistyön raameista ja käytännöistä sopiminen on tärkeää, jotta jokainen toimija tietäisi, missä toisen ammattilaisen rajat ja osaaminen kulkevat sekä miten toimia eri toiveiden ja haasteiden ristipaineessa.  

Kaikkien sitoutumista tarvitaan  

Kauppakeskukset ja muut julkiset ja puolijulkiset tilat ovat osalle nuorista ainoita turvallisia ajanviettopaikkoja arjessa. Tilojen avoimuudella, yhdenvertaisuudella ja turvallisuudella on suuri merkitys nuorille tilojen tarjoamien palvelujen lisäksi. Nuorilla on myös yhtäläinen oikeus käyttää näitä tiloja omista lähtökohdistaan, esimerkiksi vain hengailuun ystävien kanssa.  

Tilojen omistajilla, hallinnoijilla ja valvojilla on suuri merkitys siinä, että tilat pysyvät nuorisomyönteisinä ja turvallisina, ja että nuoret kokevat tulevansa kohdatuksi ja kuulluiksi eivätkä vain valvotuiksi ja kontrolloiduiksi.  

Nuorten kohtaaminen myönteisesti, ennaltaehkäisevä toiminta ja moniammatillinen yhteistyö auttavat nuorten oikeuksien toteutumisessa. Noja-toiminnan kautta näitä edistetään sekä yksittäisissä Nojien ja nuorten kohtaamisissa että laajemminkin koko kauppakeskuksen tai sen lähialueen toiminnassa.  

Meidän ja kaikkien nuorten eteen työtä tekevien aikuisten tehtävä on olla nuorten puolella ja pohtia, miten voisimme sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä edistää yhdessä nuorten hyvinvointia ja tukea nuorten toimijuutta. Pitkäjänteinen, moniammatillinen yhteistyö ei ole yksinkertaista, mutta sen tulokset pitkällä aikavälillä ovat vaikuttavia. Noja-toiminta on yksi keino, jolla nuorten asioita voidaan edistää resurssiviisaasti.  

Kirjoittajat

Pauliina Lampela, vastaava asiantuntija/Vaikuttava yhteisö -hanke 

Bea Bergholm, asiantuntija/Vaikuttava yhteisö -hanke 

Artikkeli julkaistu alun perin Nuorisotyö-lehden numerossa 3/2024. Alkuperäisessä artikkelissa eri kuvitus. Kuvat: Nuorten Palvelu ry.

The post Nuorten oma järjestyksenvalvoja tärkeässä roolissa kauppakeskuksissa appeared first on Nuorten Palvelu ry.

”Teette NIIN arvokasta ja tärkeää työtä!”, huudahtaa nuori meille pimentyvässä Kuopion illassa. Tunnelma tihkuu tiheänä kavereiden tapaamista ja uusien tuttavuuksien löytämistä, halauksia ja draamaakin. Seurustelukumppanin kanssa meni välit poikki, kännykästä loppuu akku ihan just tai on huono olo. Mieltä saattaa painaa moni asia, vaikka ulkokuori muuta näyttää.

Nuorten kokoontumisessa jalkautuvat nuorisoalan ammattilaiset ja vapaaehtoiset löytävät reittinsä ja tarkkailevat tilannetta nuorten kansoittamassa puistossa: Onko teillä kaikki ok? Miten sulla menee? Pidättehän toisistanne huolta! Useimmille toivotetaan juttuhetken päätteeksi kivat illan jatkot, mutta huolen herätessä pysähdytään pidemmäksi toviksi.

Nuorten Palvelu ry:n Turvallisten tilojen Kuopio -hankkeessa on tänä kesänä koeponnistettu laajaa tapahtumajalkautumisten yhteistyörintamaa nuorten suosimissa kokoontumisissa vappuna, koulujen päättäreissä sekä tapahtumissa kuten Hoodfesteillä ja Sataman yössä. Mukana kokonaisuudessa olivat kaupungin nuorisopalvelut, poliisi ja Ankkuritiimi, hyvinvointialueelta sosiaali- ja kriisipäivystys sekä ensihoito, SPR, seurakunnan nuorisotyö Saapas-vapaaehtoisineen sekä opiskelijavapaaehtoisia. Lisäksi yhteistyötä tehtiin tiiviisti järjestäjätahojen ja järjestyksenvalvonnan kanssa. Tärkeänä linkkinä toimi myös kaupungin turvallisuuspäällikkö.

Hanke vastasi tapahtumajalkautumisten yleisestä koordinoinnista, johon sisältyi mm. osallistujatahojen ja tapahtumien vastuuhenkilöiden koonti, aikataulujen, toimintaympäristön ja tilojen selvittäminen, sopivien viestintäkanavien löytäminen sekä ennakkoinfon ja yhtenäisten toimintaohjeiden laatiminen. Pohjatyön jälkeen toimijoiden oli helppoa tulla mukaan tapahtumaan tietäen, että toimijoilla oli perustiedot ja -käytännöt selvillä.

Yhtä lailla kuin työntekijät ja vapaaehtoiset rakentavat kohtaamisissa luottamusta nuoriin, samaan tapaan eri sektoreiden ja toimialojen yhteistoiminnassa tapahtumien aikana luodaan luottamusta muihin toimijoihin. Pian huomataan, että omasta yksiköstä tuleekin ”me”, yhdessä muiden kanssa, kukin oman työnkuvansa kautta. Opitaan itsestämme, toisistamme, eri toimintakulttuureista ja opitaan tekemään yhdessä. Nuorten keskuudessa, nuorten tukena. Luodaan yhteisiä toimivia käytäntöjä.

”Kiitos, kun ootte täällä meidän turvana”, kuuluu tapahtumien aikana monen nuoren mielipide. Nuorisoalan ammattilaiset päivystivät jalkautumisen lisäksi vesipisteellä, jossa vesimukillisia jaettiin satamäärin. Turvallisina aikuisina, jollaisia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Vesipisteellä on helppo avata jutustelu arkipäivän kuulumisista, kun ollaan jonkinlaisessa välimaastossa, ei-kenenkään maalla. Jokainen kohtaaminen on ainutkertainen, nuori kohdataan omana itsenään. Käytäntö osoitti, että luotettavien aikuisten läsnäololle ja nuorten kuuntelemiselle on iso tarve.

Kesän kokemuksista on kerätty toimijoilta palaute ja sitä hyödynnetään tulevien kausien yhteistoiminnan suunnittelussa. Toimijoiden mukaan yhteisten jalkautumisten kokemukset olivat rohkaisevia ja vastaavalle yhteistoiminnalle toivotaan jatkoa.

”Teette niin arvokasta ja tärkeää työtä”. Näkyisipä nuoren kommentti vastaavana arvostuksena myös yhteiskunnan taholta resurssien muodossa ennenäkemättömien leikkausten keskellä. Ennaltaehkäisevä työ on kokonaisuuden mittakaavassa sitä edullisinta työtä, mutta inhimillisestä näkökulmasta katsoen kaikkein arvokkainta.

Taina Worster

Turvallisten tilojen Kuopio -hankkeen projektikoordinaattori

****

Turvallisten tilojen Kuopio -hankkeen päärahoittajana toimii Itä-Suomen aluehallintovirasto.

The post ”Kiitos kun ootte täällä meidän turvana!” appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Nuorten reviireillä Tampere -hanke 2024-2027
Hankkeen päämääränä on haavoittuvassa asemassa olevien 9 – 22 -vuotiaiden nuorten turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutuminen julkisissa ja puoli julkisissa tiloissa Tampereen keskusta-alueella. Hankkeen tarkoituksena on lisätä turvallisten aikuisten läsnäoloa julkisiin ja puoli julkisiin tiloihin ja vahvistaa kohtaamisosaamistaan sekä parantaa monisektorisen ja -alaisen yhteistoiminnan tuloksellisuutta kohderyhmän nuorten yhteistoiminnallisessa tukemisessa. 

Työtä tehdään monialaisesti ja poikkisektorisesti vahvassa yhteistoiminnassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Tampereen kaupunki ja sen nuorisopalvelut, poliisi, järjestöt ja kauppakeskukset Ratina ja Koskikeskus ja niissä vartiointia toteuttavat turvallisuusalan yritykset sekä muut hankkeen aikana oleelliseksi havaittavat toimijat eri sektoreilta.   

Hankkeessa tehdään kumppaneiden lisäksi tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä Nuorten Palvelu ry:n nuorten reviireillä toiminnan Vaikuttava yhteisö-, Turvallisten tilojen Kuopio 2.0 – sekä Nuorten reviireillä Oulu -hankkeiden kanssa. Hankkeen suunniteltu kokonaiskesto on 01.09.2024 – 31.07.2027. Hankkeen päärahoittaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt rahoituksen ensimmäiselle hankevuodelle.  

Työtehtävä on osa-aikainen 60 -prosenttisella työajalla. Työsuhde on määräaikainen (12 kuukautta). Työsuhdetta on mahdollista jatkaa, mikäli hanke saa rahoituksen toiselle ja kolmannelle hankevuodelle.  

Projektikoordinaattorin tehtävä
Projektikoordinaattorin päätehtävänä on vastata hankkeen tuloksellisesta toteutumisesta toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektikoordinaattori vastaa hankesuunnitelmaan perustuen toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta, arvioinnista, kehittämistyöstä, viestinnästä, verkostotyöstä ja vaikuttamistoiminnasta. Työtehtäviin kuuluu lisäksi jotain hankehallinnollisia tehtäviä. Lisäksi projektikoordinaattori toimii osana Nuorten Palvelu ry:n Nuorten reviireillä -toimintakokonaisuuden tiimiä.  

 Esimerkkejä keskeisimmistä työtehtävistä edellä olevan kuvauksen perusteella: 

• Hanke viestinnän, kehittämistoiminnan, tiedonkeruun, seurannan ja arvioinnin suunnittelu ja toteutus Nuorten Palvelu ry:n käytäntöjen ja hankesuunnitelman mukaisesti 

• Tilanne- ja tarvekartoitusten toteutus toiminta-alueelle jalkautuen 

• Nuorten osallisuutta vahvistavien osallisuusprosessien toteutus toiminta-alueelle jalkautuen 

• Kouluttaminen sekä verkostotyön ja yhteiskehittämisprosessien fasilitointi 

• Hankkeen päämääriin liittyvän vaikuttamistoiminnan toteutus hankkeen toiminta-alueella 

• Kehittämistyön mallintamiseen liittyvien tehtävien toteuttaminen 

• Hankkeen kannalta olennaisissa asiantuntijafoorumeissa toimiminen 

• Nuorten Palvelu ry:n yhteisöohjautuvaan tiimintyöskentelyyn osallistuminen 

Millaista henkilöä etsimme?
Toivomme hakijoiksi eri taustaisia ja ikäisiä henkilöitä eri vähemmistöisyydet huomioiden, jolla on avoinna olevaan tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. 

Edellytämme 

• Arvoihimme ja strategiaamme sitoutumista 

• Kykyä toimia itseohjautuvasti ja yhteisöohjautuvasti 

• Halua kehittää, kehittyä ja kasvaa sekä auttaa muita onnistumaan 

• Valmiuksia kehittää monisektorista ja -alaista yhteistoimintaa ja sen tuloksellisuutta 

Arvostamme  

• Vuorovaikutusosaamista 

• Projektityön ja kehittämistyön osaamista 

• Tavoitteellisen kouluttamisen ja verkostotyön osaamista 

• Kokemusta nuorten parissa tehtävästä työstä ja yhteistyöstä yritysten kanssa 

• Ymmärrystä eri sektoreiden ja alojen toimijoiden toimintakulttuureista   

• Valmiuksia työskennellä pääasiassa etäyhteyksin muun Nuorten Palvelu ry:n työyhteisön kanssa maantieteellisen sijainnin vuoksi  

• Kokemusta toiminnasta haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta 

Tarjoamme 

• Mahdollisuuden luoda vallankumouksia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisessä osana väkevää yhteisöä 

• Mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä ihmisenä ja ammattilaisena 

• Tuen työssäsi onnistumiseksi 

• Tiimin tuki, esihenkilön tuki, koko yhteisön tuki 

• Monipuolisesti valtaa ja vastuuta oman työtehtävän toteuttamiseksi 

• Rakkaudellisen työyhteisön psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä 

• Erittäin joustavat käytännöt työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi niin työajan kuin työntekopaikan suhteen 

• Joutilaisuuden vaalimista työajalla 

• Inhimillisesti kestävää ja hyvinvointia vahvistavaa työelämää 

• Tukea liikunnan, kulttuurin ja hyvän ruoan kokemiseen sekä mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen 

Muuta tärkeää 

Työnkesto
Määräajan 1.9.2024 – 31.8.2025 hankkeen ja sen rahoituksen määräaikaisuuden perusteella. Hankkeen saadessa rahoituksen toiselle hankevuodelle työsuhteen jatkamisesta neuvotellaan erikseen.   

Työaika
Tehtävä on osa-aikainen 60 -prosenttisella työajalla. Säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 22,5 tuntia. Järjestössä on käytössä liukuvan työajan käytännöt. Työtä tehdään  myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lisätyötä voidaan tarjota kouluttamis- ja kehittämistehtävissä Nuorten Palvelu ry:n tarjoamissa asiantuntijapalvelussa varmistuneiden erillisten toimeksiantojen perusteella. 

Työpaikka
Järjestössä sovelletaan hybridityön käytäntöjä: Työtä voidaan tehdä työtehtävän vaatimukset huomioiden monipuolisesti myös etänä. Työntekoalueena on pääasiallisesti Tampereen keskusta ja tilapäisesti koko Suomi.   

Työn aloitus
Työ alkaa 1.9.2024 tai sopimuksen mukaan myöhemmin.   

Koeaika
Tehtävässä on kolmen (3) kuukauden koeaika.  

Palkkaus
Palkkauksessa sovelletaan sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta.
Työ kuuluu vaativuusluokitellussa vaativuusryhmään 5 ja palkkausjärjestelmä on edellä mainitun työehtosopimuksen mukainen. Palkan määrä on 60-prosenttia vastaavasta kokoaikaisen työntekijän palkasta. Vastaava kokoaikaisen työntekijän bruttopalkka määräytyy palkka-asteikon 2800,00€ – 3100,00€ sisällä. Lopullinen palkka määrittyy hakijan osaamisen ja kokemuksen mukaan. 

Työnteosta muodostuvat korvaukset
Työnteosta muodostuvat lisät ja korvaukset korvataan työntekijälle pääsääntöisesti aikana.  

Työehtosopimus
Nuorten Palvelu ry:ssä noudatetaan sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta.  

Meistä
Nuorten Palvelu ry on valtakunnallinen sosiaalipedagogisen nuorisotyön kehittäjäjärjestö. Järjestömme on perustettu vuonna 1969 ja kotipaikkamme on Kuopio. Olemme puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sekä rahallista voittoa tavoittelematon toimija.   

Tarkoitus
Tarkoituksenamme on toteuttaa vallankumouksia nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvojen kumppanuuksien voimaa ja nuorten toimijuutta vaalien.  

Arvot
Rakkaudellisuus, rohkeus & toimijuus.  

Mitä teemme?
Asiantuntijatyötä, ammatillista ja vapaaehtoisvoimaista sosiaalipedagogista nuorisotyötä, vaikuttamistoimintaa sekä kokeilu- ja kehittämistoimintaa.   

Hakuprosessi
Lähetä CV ja vapaamuotoinen maksimissaan sivun pituinen työhakemuksesi otsikolla ”Projektikoordinaattori” sähköpostitse osoitteeseen rekry@nuortenpalvelu.fi sunnuntaihin 11.8.2024 klo 22.00 mennessä.  

• Jatkoon valitut hakijat kutsutaan haastatteluun torstaina 15.8.2024 

• Haastattelut toteutetaan etäyhteyksin ajalla 19.-20.8.2024 

• Työntekijävalinta tehdään keskiviikkona 21.8.2024.   

Lisätietoa avoinna olevasta tehtävästä ja rekrytointiprosessista saat Tatulta. 

Rakkaudellisesti, 

Tatu Tossavainen
Toiminnanjohtaja 

+358404874806
tatu.tossavainen@nuortenpalvelu.fi

The post Nuorten Palvelu rekrytoi! Haemme osa-aikaista projektikoordinaattoria Nuorten reviireillä Tampere -hankkeeseen – Hae 11.8.2024 mennessä! appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Nuoruuden yksi kehitystehtävistä on irtaantua kodin ja perheen vaikutuspiiristä, opetella kohti itsenäisempää elämää sekä liittyä uusiin yhteisöihin. Tässä elämänvaiheessa kaverit ja vertaiset ovat tärkeitä, sillä kavereiden kanssa harjoitellaan sosiaalisia taitoja ja etsitään omalta tuntuvaa porukkaa, jossa kokea yhteenkuuluvuutta.  

Julkiset ja puolijulkiset tilat kuten kauppakeskukset, kirjastot ja liikennemyymälät ovatkin monelle nuorelle tärkeitä ja helposti saavutettavia ajanviettopaikkoja. Nämä tilat sijaitsevat useimmiten hyvien kulkuyhteyksien varrella, tarjoavat palveluita, lämpimän sisätilan talvisin sekä tietysti ympärille muita ihmisiä ja valvontaa. Vaikka porukassa hengailevat nuoret usein haluavatkin olla aikuisilta hieman piilossa ja omissa oloissaan, on nuorille silti tärkeää tietää, että paikalla olevilta aikuisilta saa turvaa ja myös järjestyksenvalvonta on paikalla tarvittaessa. 

Toisinaan kauppakeskuksessa tai kirjastossa asioivien aikuisten huomio kiinnittyy äänekkäisiin nuorisoporukoihin. Viime vuosien varsin negatiivissävytteinen uutisointi nuorten ilmiöistä on myös omiaan lietsomaan aikuisten pelkoja ja ennakkoluuloja. 

Nuoret ovat porukassa liikkuessaan kuitenkin harvoin pahoilla aikeilla. Toki toisinaan joukossa tyhmyys tiivistyy, ja ryhmäpaine saattaa ajaa nuoria tekemään hölmöyksiä, kuten sotkemaan paikkoja tai härnäämään toisiaan.  

Lähes aina kyse on kuitenkin niinkin simppelistä asiasta kuin nuoruudesta: Nuoret hakevat ryhmästä turvaa ja toisinaan esimerkiksi huudoksi yltyminen johtuu pelkästään innostuksesta ja hyvästä läpänheitosta, toisinaan taas sillä saatetaan tietoisesti hakea huomiota ja erottautua muista porukoista. Nuorten käyttäytyminen rikkoo aikuisten maailman sosiaalisia normeja, ja hyvä niin.  

Nuorilla on oikeus viettää aikaansa näissä tiloissa aivan kuten kaikilla muillakin kaupunkilaisilla. Monelle kauppakeskuksessa hengaavalle nuorelle keskus on paikka, jossa kiinnitytään yhteisöihin, ympäröivään asuinalueeseen ja yhteiskuntaan ja saadaan näin osallisuuden kokemuksia. Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville nuorille kauppakeskus saattaa olla yksi ainoita mahdollisia turvallisia tiloja heidän arjessaan. 

Toisinaan nuorten näkökulmasta julkisten tilojen suunnittelu ja arkkitehtuuri on jopa syrjivää. Edelleen monet paikat suunnitellaan niin, ettei niihin jäätäisi istumaan ja viihtymään. Julkisten tilojen suunnittelussa aikuiset ovat tekijöitä ja nuoret kohteita, ja valitettavan usein nuorten ääntä, tarpeita ja näkemyksiä ei kuunnella.  

Nuoret ovat kuitenkin aktiivisia ja luovia kaupunkitilan käyttäjiä. Tilojen olisi tärkeää mahdollistaa nuorille ikävaiheeseen kuuluvaa vapaata oleskelua ja sitä kautta tukea nuoruuden kehitystehtäviä. Monet nuoret kokevat, että nuorille suunnatut tilat ovat hyvä asia, mutta vain harva käyttää niitä tai kokee ne omakseen. Osasyy lienee siinä, että tilat ovat useimmiten juuri aikuisten suunnittelemia ja sopiva käytös niissä aikuisten sosiaalisesti määrittelemää.  

Aikuisten asiakkaiden tai kauppakeskuksen henkilökunnan mahdollinen penseä suhtautuminen nuoriin ja heidän oleskeluunsa luo nuorille helposti kokemuksen siitä, ettei heitä halutakaan ottaa osaksi yhteisöjä. Jotkut nuoret jopa kokevat, että aikuiset syrjivät heitä: katsovat pahasti, halveksivat, kontrolloivat ja tekevät ennakkoluuloisia oletuksia nuorista. 

Aikuisten esimerkillä on nuoriin suuri vaikutus. Se, millaisia kohtaamisia aikuisilla ja nuorilla on nuorten suosimissa tiloissa, on ensiarvoisen tärkeää haasteiden ennaltaehkäisemiseksi. Rento ilmapiiri, kontaktin ottaminen nuoriin positiivisella mielellä ja nuorten puolelle asettuminen rakentavat luottamusta ja turvallisuutta. Kenenkään huonoa käytöstä ei pidä katsoa läpi sormien, mutta jos ja kun emme salli nuorilta huonoa käytöstä, täytyy meidän itse toimia esimerkkinä hyvästä käytöksestä ja vuorovaikutuksesta.  

Välillä voi olla aikuisena hyvä palata muistoissaan taaksepäin ja pohtia, millainen hengailija itse oli nuorena, missä vietti aikaansa kavereiden kanssa ja miten aikuiset siihen suhtautuivat. Voisimmeko pienen itsereflektion kautta löytää uudelleen yhteyden omaan nuoreen itseemme ja siten myös ymmärtäväisempää näkökulmaa tämän päivän nuorten oleskeluun ja suhtautumiseemme heihin?  

 Rakkaudellisesti, Nuorten reviireillä -tiimi 

The post Nuorten oikeus hengailuun vaatii aikuisilta itsereflektiota appeared first on Nuorten Palvelu ry.

”Julkisuus välittää tällä hetkellä nuorille tylyä viestiä: nuo eivät hyväksy meitä, nuo eivät arvosta meitä, miksi me arvostaisimme heitä? Viime aikoina keskustelu jengirikollisuudesta on jämähtänyt pelkoon, ylhäältä alhaalle tulevaan huolipuheeseen, jossa jenginuoret nähdään viallisina.”

Näin kirjoittaa sosiologi Tiina Helin kolumnissaan Ylellä 31.10.2023. Hän muistuttaa meitä jokaista siitä, että ”kaikilla nuorilla on samat tarpeet. Jokainen haluaa kuulua yhteisöön ja tulla arvostetuksi osana porukkaa. Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja haluaa löytää oman paikkansa. Toiset etsivät näitä elämän perusasioita treeneissä ja harrastuksissa valmentajan johdolla, toiset polisiin ja vartijoiden valvovan silmän alla.”

Helin peräänkuuluttaa sitä, että jos me aikuiset ottaisimme vastuun heikommista lähtökohdista ponnistavista nuorista, huomaisimmeko silloin, että näillä nuorilla ei ole samanlaisia sosiaalisia ja kulttuurisia lähtökohtia kuin niillä, jotka heitä jengiläisiksi leimaavat. Ymmärtäisimmekö vasta silloin, että tämä ei ole muiden, vaan meidän ongelmamme?

Nuorten reviireillä -toimintamme ytimessä on nimenomaan turvallisten aikuisten mahdollistaminen myös niille nuorille, joiden oma reviiri on syystä tai toisesta rajatumpi sekä niille, jotka ponnistavat oman tien etsimisen polulle heikommista lähtökohdista. Olemme tehneet menestyksekkäästi työtä jo kymmenen vuoden ajan nuorille tärkeissä kaupallisissa ja julkisissa sosiaalisen elämän keskuksissa, kuten kauppakeskuksissa, tavoitteena osallisuuden, arvokkuuden ja yhdenvertaisuuden kokemusten vahvistaminen.

Työmme yksi näkyvimmistä ja ainutlaatuisimmista muodoista on Nuorten oma järjestyksenvalvoja®, Noja-toiminta, jossa koulutamme kauppakeskusten järjestyksenvalvojia nuorten kanssa toimimiseen ja positiiviseen kohtaamiseen. Järjestyksenvalvojat kohtaavat päivittäin työssään kaupallisissa tiloissa paljon nuoria ja toimintamuoto onkin osoittanut vahvasti sen, miten tärkeitä kohtaamiset turvallisten aikuisten kanssa ovat herkässä ikävaiheessa oleville nuorille. Oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti ja empaattisesti toimiva vartija tai järjestyksenvalvoja luo nuorelle erityisesti luottamusta aikuisiin ja yleisesti yhteiskuntaan.

Tällä hetkellä Suomessa työskentelee yhteensä 19 Nuorten omaa järjestyksenvalvojaa® kymmenellä paikkakunnalla ja myös Oulu on saamassa piakkoin omansa, kun kauppakeskus Valkea saa kolme Nojaa vuoden loppuun mennessä.

Epävarmuuksien ja pelkojen värittämässä maailmassa emme voi koskaan tehdä liikaa töitä sen eteen, että oikeaan suuntaan ohjaavia aikuisia on tarjolla nuorille riittävästi.

Rakkaudellisesti
Nuorten reviireillä -tiimi

The post Omaa paikkaansa etsivät nuoret kaipaavat turvallisia aikuisia appeared first on Nuorten Palvelu ry.

The post Osallisuusopas on nyt julkaistu! appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Maaliskuussa auenneen Lippulaivan Nojat Pasi ja Joona ovat jo aiemmin tulleet tutuksi alueen nuorille muun muassa Lippulaivaa edeltäneestä kauppakeskus Pikkulaivasta. Kumpikin odottaa nuorten kohtaamista uusissa tiloissa innolla. ”Toivomme, että niin tutut kuin uudetkin nuoret tulisivat rohkeasti moikkaamaan ja juttelemaan kanssamme. Me olemme täällä nuoria varten ja haluamme pitää huolta, että kaikilla on kivaa ja turvallista keskuksessa”, sanovat Pasi ja Joona.

Kauppakeskuksissa tapahtuvilla kohtaamisilla voi olla todella suuri merkitys nuoren elämässä. Oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti ja empaattisesti toimiva järjestyksenvalvoja luo nuorelle luottamusta aikuisiin ja yhteiskuntaan. Parhaimmillaan järjestyksenvalvoja voi olla nuoren elämässä turvallinen ja luotettava aikuinen.

”Nuoret viettävät keskuksissa paljon aikaa, joten meille on tärkeää, että Lippulaivassa on erityisesti nuorten kohtaamiseen koulutettuja järjestyksenvalvojia. Meillä on hyviä kokemuksia Noja-toiminnasta muista Cityconin keskuksista, joten luonnollisesti halusimme myös Lippulaivaan omat Nojat. Olemme jo ennen Lippulaivan avaamista onnistuneet luomaan hyvän yhteyden nuoriin ja on hienoa, että nyt Nojien ansiosta voimme ylläpitää yhteyttä heihin”, kertoo keskuspäällikkö Karoliina Hurmerinta.

Nojat ovat saaneet erityistä koulutusta ja ohjausta tehtäväänsä Nuorten Palvelu ry:ltä sekä työaikaa nuorten kanssa toimimiseen normaalien järjestyksenvalvonnan tehtävien lisäksi. Nojien työote nuorten kanssa on kohtaava ja keskusteleva ja lisäksi he tekevät yhteistyötä muiden alueen tahojen kanssa edistääkseen nuorten asioita moniammatillisesti.

Kaupunkikeskus Lippulaiva. Kuva: Citycon

”Lippulaivassa on otettu esimerkillisesti nuorten toiveita ja tarpeita huomioon myös muuten kuin Noja-toiminnan kautta. Nuoret ovat olleet vaikuttamassa sekä keskuksen että kirjaston tiloihin ja viihtyisyyteen”, sanoo Nuorten Palvelu ry:n projektisuunnittelija Bea Bergholm. Nuorten toiveesta Lippulaivaan on toteutettu paljon istumapaikkoja, latauspistokkeita, kirjastoon pelitila, rauhallisia opiskelutiloja sekä yhteiskeittiö. ”Olemme myös tehneet yhdessä nuorten kanssa Lippulaivan pelisäännöt, jotka julkaistaan pian ja jotka koskevat kaikkia keskuksen asiakkaita.”

Noja-työmuodon on kehittänyt Nuorten Palvelu ry:n Nuorten reviireillä -toiminta yhteistyössä Securitas Oy:n ja Citycon Oyj:n kanssa. Keväällä 2022 Nojia toimi 10 kauppakeskuksessa ympäri Suomen.

The post Nuorten omat järjestyksenvalvojat® aloittivat Lippulaivassa appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Olen Bea, Nuorten Palvelu ry:n uusi projektityöntekijä ja hassu sekoitus rauhallista järkeilijää ja aina äänessä olevaa innostujaa. Työskentelen pääkaupunkiseudulla Nuorten osallisuuden kehittäminen kauppakeskus Lippulaivassa -hankkeessa ainakin vuoden 2021 ajan ja olen mielettömän innoissani tästä mahdollisuudesta!

Taustaltani olen valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta, tarkemmin sanottuna sosiaali- ja kulttuuriantropologi. Aiempaa työkokemusta minulla on laajasti muun muassa tiedeviestinnästä, globaalikasvatuksesta, tutkimusprojekteista ja Suomen edustamisesta ulkomailla. Vitsailen toisinaan olevani ”joka alan erityisasiantuntija”, sillä minua kiinnostavat niin monenlaiset asiat ja kaikkien niiden parissa voisin kuvitella tekeväni uraa. Erityisen lähellä sydäntäni ovat sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuustyö, nuorten hyvinvointi, tiede- ja tutkimusviestintä ja mielenterveystyö.

Siisteintä NP:n hankkeessa on, että pääsen itse kohtaamaan nuoria heidän reviireillään ja mahdollistamaan heidän aktiivisemman osallistumisensa uuden ostoskeskuksen suunnitteluun. Olen ollut vuodesta 2019 lähtien mukana nuorten mielenterveysseura Yeesin toiminnassa vapaaehtoisena. Nuorten kanssa juttelu Sekasin-chatissa on osoittanut, miten tärkeää kaikille on tulla kohdatuksi ja arvostetuksi omana itsenään.

Tyyppinä saatan vaikuttaa päällisin puolin vakavalta, mutta pinnan alla kuplii aimo annos mustaa huumoria, jatkuvaa menossa olemista ja uusien inspiraationlähteiden etsimistä. Työpäivän jälkeen minut löytää todennäköisimmin nostelemasta painoja kuntosalilla, roikkumassa pää alaspäin tankotanssitangolla, pyörän selästä, kirjastosta (annan mielelläni lukuvinkkejä!) tai nojatuolista kuulokkeet päässä musaa fiilistelemästä (suosikkejani ovat 80–90-lukujen rock ja pop punk). Olen myös todellinen kielioppifani ja saatan makustella kauniita ilmauksia tai mielenkiintoisia yhdysmerkin käytön yksityiskohtia monta päivää. ­­

Minulle on ilo ja kunnia olla osa NP:n porukkaa!

Pidetään huolta toisistamme ja moikataan kun tavataan!

Terkuin

Bea

The post Uuden työntekijän tervehdys appeared first on Nuorten Palvelu ry.

The post Kun yksityinen sektori on mukana nuorten hyvinvoinnin eteen tehtävässä työssä – Nuorten reviireillä -toiminnan tuloksia vuodelta 2020 appeared first on Nuorten Palvelu ry.

The post Mediatiedote: Nuorten oma järjestyksenvalvoja Porin kauppakeskus IsoKarhuun appeared first on Nuorten Palvelu ry.