Nuorten Palvelu ry:n Zempparitoimintaan osallistuneiden nuorten yleisimpiä kiusaamisen kokemuksia ovat sanallinen kiusaaminen ja kiusaaminen somen välityksellä, mutta valitettavasti myös fyysistä, hyvin aggressiivista päällekäymistä ja kiusaamista edelleen tapahtuu. Piilokiusaaminen näkyy myös esim. jättämisenä WhatsApp-ryhmän ulkopuolelle tai kutsumatta jättämisenä yhteisiin juhliin tai tapahtumiin. Usein näihin kuitenkin liittyy myös suora sanallinen kiusaaminen. Viesteillä käytyä sanailua on vaikea täysin estää eikä se niin helposti tule aikuisten tietoisuuteen kuin äänekäs nimittely tai fyysinen kiusaaminen. Edelleen osa lapsista ja nuorista ei uskalla kertoa kenelläkään aikuiselle kiusaamisesta, varsinkaan sen alkuvaiheessa. Monesti tilanteet voivat olla jo ahdistavia ja invalidisoivia kiusatun kannalta ennen kuin ne päätyvät esim. vanhempien tai opettajan tietoisuuteen.

Sosiaalisen median ja älylaitteiden suosion lisääntyminen ja yleistyminen on tuonut kiusaamiseen uusia piirteitä. Ennen kiusaaminen päättyi koulupäivän päättyessä, mutta nyt kiusaamisen väline voi kulkea taskussa aina mukana. Nettikiusaamistilanteita voidaan ratkoa kertomalla tilanteesta, puuttumalla siihen ja pyytämällä apua. Lisää vinkkejä löydät tämän blogin lopusta. Nettikiusaaminen saattaa täyttää myös rikoksen merkit: kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, laiton uhkaus ja pakottaminen ovat rikoksia, jotka usein näyttäytyvät nettikiusaamisessa. Kiusaajan yllyttäjä ja avunantaja voidaan myös tuomita avunantamisesta rikokseen. Kyseessä voi olla siis aidoista rikoksista, jotka kiusaamis -termi piilottaa alleen. Lisää kiusaamisen rikosnimikkeistä voit lukea täältä.

SoMe ja Nuoret kyselyyn vastanneista 13-29-vuotiaista nuorista yli 60% on nähnyt toisen kiusaamista somessa ja noin 25% on kokenut jonkinlaista kiusaamista somen palveluissa. Myös Elisa teki syksynä 2018 tutkimuksen, jossa kysyttiin 15–17-vuotiailta nuorilta heidän kokemuksiaan nettikiusaamisesta ja -häirinnästä. Tutkimuksen mukaan toistuvaa ja jatkuvaa kiusaamista netissä kokee noin 15% nuorista, mutta jopa 63% nuorista kertoi joutuneensa joskus häiriköinnin tai ahdistelun kohteeksi verkossa.

Netissä koetun häiriköinnin kerrottiin aiheuttavan ahdistusta, häpeää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Koulukiusaamisella voi pahimmillaan olla vakavat seuraukset: Tutkimusten mukaan 6–17-vuotiaat kiusatut kärsivät muita todennäköisemmin esim. päänsäryistä, vatsakivuista ja univaikeuksista. Heillä on myös muita suurempi riski poissaoloihin, syrjäytymiseen ja psykoottisiin oireisiin. Kiusaamisen jäljet voivat näkyä vielä aikuisenakin, sillä lapsena kiusatut aikuiset sairastuvat kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Yleensä diagnoosi on masennus tai ahdistus, joihin voi liittyä myös fyysisiä oireita. Pahimmissa tapauksissa kiusaaminen voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja joskus myös itsemurhiin.

Kiusaamista tapahtuu myös digitaalisten pelien maailmassa. Pelitutkija Mikko Meriläinen löytää pelimaailman vihapuheelle, huonolle käytökselle ja kiusaamiselle kolme syytä. Ensimmäinen on monen suosikkipelin kilpailullisuus. Tunteet kuumenevat samoin kuin jalkapallo- ja jääkiekko-otteluissa: kun joku pelaajista tekee maalin, riemu on mieletön ja hetken vallitsee voittamaton tunne, joka kasvattaa itsevarmuutta. Kun taas joku omasta tiimistä laukoo ohi tai toinen joukkue tekee maalin, pettymys ja viha ovat pinnalla. Samoja efektejä on pelimaailmassa. Toinen syy on peliympäristön anonyymiys, jonka myötä pelaajat voivat valitettavan turvallisesti huudella, mitä sylki suuhun tuo. Kiinnijäämisen tai rangaistusten riski on vähäinen. Kolmanneksi pelimaailmaan on pesiytynyt ajatus siitä, että tällainen käytös on ok ja kuuluu juttuun. Voidaan puhua ilmiöstä, joka kuuluu tällä hetkellä onlinepelaamiseen.  

Pelimaailmassa kiusaaminen voi olla toisen pilkkaamista esim. eri kielen ja kommunikaation ongelmien takia sekä (oman tai toisen) huonon menestyksen tai tehdyn virheen takia. Pelimaailmassa on harmittavan yleistä tarttua toisen virheisiin, eikä katsoa itseään peilistä ja myöntää oma erehdys tai osaamattomuus. Usein se näkyy siten, että itse tekee arviointivirheen minkä takia esim. oma pelihahmo kuolee ja pahimmillaan se voi johtaa tiimin häviöön. Tällöin tunnekuohun ja pettymyksen vallassa on vaikea myöntää tehneensä itse virheen, mikä johtaa siihen, että syytä etsitään muista pelaajista tai esim. laitteistosta: ”Mikset suojellu mua”, ”Miten se muka näki mut ja osu? Sil on varmasti huijauskoodit käytössä!” tai ”Tää netti on aivan surkee ja hiirikään ei toimi”. Joskus toki voi olla kyse tällaisista tilanteista ja silloin niitä täytyykin tarkastella kriittisesti ja korjata tilanne esim. muuttamalla tiimin taktiikkaa, ilmoittamalla huijaamisesta ylläpidolle tai hankkimalla parempi netti tai hiiri. Yleensä kyse on kuitenkin siitä, että pelaaja purkaa pettymyksen tunnetta muihin. Usein tällaiseen pelaajaan viitataan sanalla ”toxic” (myrkyllinen) tai ”suolainen”. Lisää toxic- pelaajista voit lukea mm. tästä Ylen jutusta. Myös naisvihaa esiintyy pelimaailmassa ja se näyttäytyy mm. haukkumalla, vähättelynä tai jopa seksuaalissävytteisinä viesteinä ja rakkauden osoituksina. Lisää naisten kohtelusta pelimaailmassa voit lukea tästä Ylen jutusta.

Sanoja, joita pelimaailmassa esiintyy usein toisen sormella osoittamiseksi ovat mm.

• ”noob” – aloittelija, osaamaton
• ”default skin” – henkilö, jolla on pelin alkuperäinen ulkoasu käytössä muiden asujen sijasta
• ”hacker” tai ”cheater” – käyttäjä, joka käyttää omaa pelaamistaan helpottavia koodeja esim. tähtäämisen parantamiseksi tai seinien läpi näkemiseksi.

Näiden sanojen käyttäjä on usein nuori tai epävarma pelaaja, joka haluaa toista loukkaamalla saada itselleen varmemman olon tai joka vielä opettelee pelimaailmassa kommunikointia. Nämä sanat kertovat kuitenkin aina enemmän niiden sanojasta kuin siitä henkilöstä kenelle sanat sanotaan. Usein nämä sanat eivät osu oikeaan tai kerro haukuttavasta pelaajasta mitään. Näiden sanojen tarkoitus on vain korostaa sitä, että toisen on oltava huonompi kuin mitä itse on, koska toinen on tehnyt virheen tai ei tiedä tarkkaan pelin teemoja, tai koska hänellä ei ole uutta hienoa skiniä. Harvassa pelissä esim. ulkoasu vaikuttaa itse pelaamiseen millään lailla, vaan samat taidot ja ominaisuudet ovat pelaajilla, joilla on ”default skin” tai oikealla rahalla ostettu ulkoasu. Koska omaa virhettä ei voi myöntää, toisen on oltava itseä parempi vain siksi, että huijaa jollain tavalla.

Positiivisena näkisin kuitenkin sen, että yleensä muut pelaajat puuttuvat ”toxicisen” pelaajan käytökseen. Pelaajan käytökseen voi puuttua sanomalla suoraan hänelle, että toxicinen käyttäytyminen ei ole ok, tai ilmiantamalla käyttäjän pelin ylläpidolle. Toxiciselle pelaajalle takaisin huutelu harvoin ratkaisee mitään. Toxicinen pelaaja saa harvoin pidemmän päälle peliseuraa, sillä pelejä pelataan kuitenkin hauskuuden ja tietynlaisen yhteisöllisyyden takia. Harva jaksaa kuunnella toisen haukkumista ja mikkiin huutamista useamman matsin ajan, vaan suurin osa haluaa pelikaveriksi hyvän tyypin, joka myöntää virheensä ja kommunikoi muun tiimin kanssa järkevästi. Omat virheet myöntämällä ja niitä eri kannoilta tarkastelemalla voi myös aidosti kehittyä pelaamisessa paremmaksi. Monesti myös metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan: olemalla itse toiselle avulias ja hyvä tyyppi, saa usein samanlaista kohtelua osakseen. 

Viisi vinkkiä verkkokiusatulle

1. Lopeta!
Pyydä kiusaajaa lopettamaan. Kerro, että hänen lähettämänsä viestit tuntuvat sinusta pahalta ja ovat väärin. Jos näet, että jotain kiusataan netissä älä jaa kiusaajan viestejä eteenpäin.
2. Ignooraa!
Älä vastaa kiusaajan viesteihin, jos hän jatkaa käytöstään pyyntösi jälkeen. Viesteihin vastaaminen usein vain pahentaa tilannetta, sillä kiusaaja usein hakee pelästyneitä tai suuttuneita reaktioita kiusatulta. Jos kiusattu ei reagoi mitenkään, on mahdollista, että kiusaaja turhautuu ja lopettaa ärsyttämisen.
3. Tallenna!
Myös ikävät ja loukkaavat viestit kannattaa jättää talteen todistusaineistoksi. Laita ylös myös mahdolliset nimimerkit, sähköpostiosoitteet yms. tieto, josta voi olla myöhemmin hyötyä kiusaamisen selvittelyssä.
4. Estä ja ilmianna!
Useimmissa sovelluksissa voit estää/ blockata kiusaajan viestit ja ilmiantaa/reportata kiusaajan sivuston ylläpidolle.
5. Kerro!
Luotettavalle aikuiselle on tärkeää kertoa kohtaamastaan, ettei paha mieli jää vaivaamaan. Aikuiset auttavat kiusaamisen
selvittelyssä.

Viisi varoitusta verkkokiusaajalle

1. Jätät aina jäljen kiusaamisesta
Todistusaineistoa on helppo kerätä sinua vastaan.
2. Aina kun kohtelet muita huonosti, haavoitat myös itseäsi
Kiusaaja kärsii yhtä paljon pahasta mielestä kuin uhrikin.
3. Verkko ei koskaan unohda tekoja.
Aiempi käytös tai ajattelematon teko voi estää koulun, työpaikan tai kaveruuden myöhemmin.
4. Kiusaaja on velvollinen korvaamaan kiusaamisesta aiheutuneet vahingot
Lain mukaan kiusaaja syyllistyy rikokseen (mm. kunnianloukkaus, kotirauhan häirintä).
5. Pyydä apua!
Kiusaajaksi voi päätyä, vaikka sitä ei haluaisi. Luotettava aikuinen tietää miten tilanteen voi ratkaista.

#STOPkiusaamiselle kampanja

#STOPkiusaamiselle kampanja starttasi tällä viikolla ja kampanjan toteuttaa yhteistyökumppanimme Citycon Suomi, jonka kauppakeskusten henkilökunta – yli 3000 – aikuista on tehnyt #STOPkiusaamiselle -lupauksen. Myös me Nuorten Palvelu ryllä lupaamme puuttua kiusaamiseen!

Lisäksi mukana on merkittävä liuta somevaikuttajia: oman lupauksensa kiusaamista vastaan tekevät Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello.

Käy lukemassa muiden tarinoita ja kertomassa anonyymisti omat kokemuksesi kiusaamisesta tai siihen liittyen kampanjasivustolla stopkiusaamiselle.fi 👍

~Mediakasvattaja Asta Keskisaari.

Nuorten Palvelu ry:n Etsivä Nettityö käy vuosittain tuhansia keskusteluja nuorten kanssa erilaisista arjen asioista ja mieltä painavista aiheista. Nettityössä nuorten kokema kiusaaminen näyttäytyy monin eri tavoin. Nuori saattaa kertoa ihan suoraan juuri tapahtuneesta kiusaamisesta, tai sitten keskustelujen edetessä ja ajan kuluessa asia saattaa tulla ilmi vaikkapa jonkin muun oireilun kautta.

”Nuori saattaa esimerkiksi kertoa satuttavansa toistuvasti itseään, ja taustalta paljastuukin pitkään jatkunut kiusaaminen koulussa tai somessa. Nuori saattaa olla myös eristäytynyt, pudonnut kaveriporukoista, ja katkaissut kaikki mahdolliset muut sosiaaliset kontaktinsa kiusaamisen takia. Kierre saattaa olla jo hyvinkin pitkä ennen kun siitä uskalletaan kertoa luotettavalle aikuiselle- kun ei tavallaan haluta huolestuttaa ketään. Kiusaamiseen liittyy usein paljon syyllisyyttä, pelkoa, häpeää, ahdistusta ja monesti siitä kertomisen kynnys onkin nuorelle suuri.” kertoo Nuorten Palvelun Etsivässä Nettityössä jo pitkään työskennellyt Veera.

Monelle kiusatulle saattaa olla vaikeaa muodostaa luottamuksellisia suhteita, esimerkiksi eri palveluihin hakeuduttaessa. Vaikka tilanne ei sillä hetkellä olisikaan akuutti, nuori saattaa palata keskusteluissa usein menneisiin tapahtumiin ja muistaa pitkänkin ajan jälkeisiä tapahtumia kuin ne olisivat juuri äskettäin tapahtuneita. Kiusaaminen siis jättää vahvasti jäljet, tapahtui se sitten koulussa, kotona, tai somessa.

Samanlaisia kokemuksia on myös Nuorten Palvelun Zempparitoimintaan osallistuneilla nuorilla. Kaikista eniten tukihenkilötoiminnassa näkyy kiusaamisesta aiheutunut yksinäisyys ja eristäytyminen. Kiusaamista voi olla edelleen olemassa, ja siitä syystä on vaikea olla sekä koulussa että koulun ulkopuolella sosiaalisissa tilanteissa. Joillakin eristäytyminen jatkuu myös kiusaamiskokemuksen loputtua.

”Kiusattujen on vaikea luottaa ihmisiin ja sen vuoksi ottaa heihin kontaktia. Ahdistuksen tunteet ja pelot myös helposti aktivoituvat, jos henkilöt ovat ihmisten parissa, ja se voi estää tai ainakin vähentää sosiaalista elämää. On myös nuoria, joiden kiusaaminen on ollut niin totaalista, ettei heillä ole päässyt syntymään ystävyyssuhteita kiusaamisen jälkeen.” kertoo vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Riitta. Tukihenkilötoiminnan kautta voi löytyä se ensimmäinen ihminen, johon nuori uskaltaa luottaa ja jonka kanssa voi pikkuhiljaa lähteä sosiaalisiin tilanteisiin – vaikkapa kahvilaan – yhdessä.

#STOPkiusaamiselle kampanja

#STOPkiusaamiselle kampanja starttasi tällä viikolla ja kampanjan toteuttaa yhteistyökumppanimme Citycon Suomi, jonka kauppakeskusten henkilökunta – yli 3000 – aikuista on tehnyt #STOPkiusaamiselle -lupauksen. Myös me Nuorten Palvelu ryllä lupaamme puuttua kiusaamiseen!

Lisäksi mukana on merkittävä liuta somevaikuttajia: oman lupauksensa kiusaamista vastaan tekevät Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello.

Käy lukemassa muiden tarinoita ja kertomassa anonyymisti omat kokemuksesi kiusaamisesta tai siihen liittyen kampanjasivustolla stopkiusaamiselle.fi 👍

~Mediakasvattaja Asta Keskisaari.

Kiusaaminen.

Asia, joka koskettaa liian monia tavalla tai toisella. Työssäni ei ole tullut vastaan yhtään nuorta, joka ei jollain tavalla olisi joutunut kohtaamaan kiusaamista. Jotkin näkevät sitä sivullisina, jotkut joutuvat itse kiusatuiksi tai kiusaajiksi. Miksi se on niin yleistä? Miksei sitä saada loppumaan?

Kiusaaminen on esimerkiksi toisen fyysistä tai sanallista vahingoittamista, ilkeitä puheita selän takana tai ryhmästä pois sulkemista. Kiusaamista voi tapahtua niin kasvotusten kuin sosiaalisessa mediassakin.

Mielestäni kiusaaminen on myös terminä vähättelevä. Jos kiusaamisen ”purkaa osiin”, sen alta löytyy henkistä ja fyysistä väkivaltaa, joiden alle menevät rikosnimikkeet kuten kunnianloukkaus, pahoinpitely, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, vammantuottamus, laiton uhkaus ja pakottaminen. Kiusaajan yllyttäjä ja avunantaja voidaan myös tuomita avunantamisesta rikokseen. Kyseessä voi olla siis aidoista rikoksista, jotka kiusaamis -termi piilottaa alleen. Lisää kiusaamisen rikosnimikkeistä voit lukea täältä.

Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun syy. Ei ole olemassa sellaista syytä, mikä oikeuttaisi kiusaamisen. Nuorten mukaan jo yksittäiset ilkeät sanat ja kommentit aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä. Siksi jokaisella sanalla on merkitystä. Sanoja voi käyttää satuttamaan toista aseen tapaan tai niillä voi yrittää auttaa toista ja luoda jotain kaunista. Toivon siis, että jokainen pohtii tarkkaan sanojaan ja tekojaan ja niiden vaikutuksia toiseen ihmiseen. 

Kiusaamistilanteisiin tulisi puuttua, ihan jokaisen. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten yhteisössä toimitaan ja mikä on sallittua. Vastuu on jokaisella, joka näkee, mitä on tekeillä. Kiusaamisen loppuminen vaatii toimintakulttuuriln ja asenteen muutosta: myös silmien sulkeminen kiusaamiselta tai ajatus siitä, ettei kiusaamiselle kuitenkaan voi tehdä mitään, ovat osa ongelmaa. Niin kauan kun yleisesti vallitsee kiusaamisen hyväksyvä tai sitä vähättelevä ajattelutapa, sitä myös tulee todennäköisesti tapahtumaan. Jokainen voi tehdä asian eteen jotakin- pienikin ele tai teko kiusaamista vastaan voi olla merkittävä, sillä siten näytetään, ettei kiusaaminen ole hyväksyttävää tai ok- tämä voi tulevaisuudessa johtaa monen muun toiminnan ja asenteen muutokseen.

Kiusaamiseen puuttuminen on kiusaajallekin hyvä teko. Kiusaamisessa roolit ovat pysyviä, ja kiusaaja oppii keinon saada itselleen sosiaalisen aseman kiusaamisen kautta- kiusaaja oppii väärän tavan hallita ihmissuhteita ja voi soveltaa sitä myöhemminkin elämässään. Puuttumalla kiusaamiseen autetaan kiusaajaa löytämään myönteinen keino saada ystäviä. Toisen loukkaaminen ja kiusaaminen satuttaa myös aina kiusaajaa, ja se voi vaikuttaa myös kiusaajan tulevaisuuteen. Joskus kiusaaja kantaa tekojaan läpi elämänsä ja kokee niistä syyllisyyttä. Tutkimuksen mukaan nuorilla kiusaajilla ja kiusaaja-kiusatuilla oli yli kymmenkertainen riski käytöshäiriöihin verrattuna nuoriin, jotka eivät olleet osallistuneet kiusaamiseen.

Yhdessä kiusaamista vastaan!

Näin voit puuttua kiusaamiseen:

Aikuinen, joka huomaa kiusaamista 

• Puutu itse tai pyydä joku avuksi
• Pysäytä tilanne nostamalla kiusaaminen esille ja puolustamalla kiusattua
• Tai ota yhteyttä tilasta tai tapahtumasta vastuussa olevaan tahoon ja pyydä heitä puuttumaan tilanteeseen.
• Kysy nuoren kokemuksesta:
• Keskustele mahdollisuuksien mukaan kiusaamisen kohteeksi joutuneen nuoren kanssa ja kysy hänen kokemuksensa tilanteessa. Miettikää yhdessä, miten voisit auttaa.
• Osoita välittäväsi:
• Puutu ja ota asia puheeksi mieluummin turhaan. Nuorelle on tärkeää huomata, että aikuiset välittävät. Aina voi ja kannattaa kysyä.
• Kiitä nuorta, joka kertoo kiusaamisesta juuri sinulle. Älä kyseenalaista, vähättele tai syyllistä.

#STOPkiusaamiselle kampanja

#STOPkiusaamiselle kampanja starttasi tällä viikolla ja kampanjan toteuttaa yhteistyökumppanimme Citycon Suomi, jonka kauppakeskusten henkilökunta – yli 3000 – aikuista on tehnyt #STOPkiusaamiselle -lupauksen. Myös me Nuorten Palvelu ryllä lupaamme puuttua kiusaamiseen!

Lisäksi mukana on merkittävä liuta somevaikuttajia: oman lupauksensa kiusaamista vastaan tekevät Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello.

Käy lukemassa muiden tarinoita ja kertomassa anonyymisti omat kokemuksesi kiusaamisesta tai siihen liittyen kampanjasivustolla stopkiusaamiselle.fi 👍

~Mediakasvattaja Asta Keskisaari.

Voit lukea Cityconin tiedotteen kampanjasta klikkaamalla tästä.

#STOPkiusaamiselle- yhdessä kiusaamista vastaan

Joidenkin asioiden suhteen on hyvä olla nollatoleranssi. Kiusaaminen on yksi niistä.

Pian käynnistyy #STOPkiusaamiselle -kampanja, jossa Nuorten Palvelu on mukana ja lupaamme puuttua kiusaamiseen!

Kampanjaa toteuttaa yhteistyökumppanimme Citycon Suomi, jonka kauppakeskusten henkilökunta – yli 3000 – aikuista on tehnyt STOP kiusaamiselle -lupauksen. Citycon on jo pitkään tehnyt yhteistyötä nuorison ja nuorison kanssa tekemisissä olevien toimijoiden kuten vartijoiden kanssa. Vaikka puhummekin kampanjasta, tarkoituksena on saada aikaan pysyvä muutos ja vähentää kaikenlaista kiusaamista niin kauppakeskuksissa, kuin missä tahansa muuallakin.

Lisäksi mukana on merkittävä liuta somevaikuttajia: oman lupauksensa kiusaamista vastaan tekevät Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello.

Kampanja rakentuu pitkälti stopkiusaamiselle.fi -kampanjasivun ympärille.  Kampanjasivulla ihmisillä on mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan anonyymisti sekä antaa vinkkejä siihen, miten heidän mielestään kiusaamiseen voi puuttua ja miten sitä voi ehkäistä. Tarinoiden lisäksi sivustolle kootaan vaikuttajien videoita sekä instagrampostauksia. Tarkoituksena on saada kampanja leviämään ja haastettua mukaan mahdollisimman paljon sekä yksittäisiä ihmisiä että yrityksiä, yhdistyksiä, seuroja jne.

Lue mistä on kyse alla olevan painikkeen kautta ja liity mukaan kiusaamisen vastaiseen rintamaan julkaisemalla oma kannanottosi tai tarinasi kampanjan nettisivuilla tai #STOPkiusaamiselle hashtagilla somessa.

Monta tapaa tehdä nuorisotyötä- Cityconin ja Nuorten Palvelu ry:n yhteiset sävelet

Cityconin ja Nuorten Palvelu ry:n yhteistyö alkoi vuonna 2012 yhdistyksen tekemän Map Out -kartoituksen kautta, jonka kautta nuorten näkemykset kauppakeskuksessa oleiluun ja henkilökunnan kohteluun saadaan mukaan heti alussa. Kartoitukseen kuuluu havainnointia, tiedustelua sekä kyselyitä, ja se on hyvä tapa saada tietoa nuorten vapaa-ajan vietosta, toiveista sekä asiakaskohtelukokemuksista.

Ensimmäinen Noja -nuorten oma järjestyksenvalvoja aloitti työnsä vuoden 2016 alussa Espoon Isossa Omenassa. Työmuoto huomattiin pian onnistuneeksi niin nuorten, kauppakeskusjohdon, vartiointiliikkeen kuin yhteistyöverkoston puolelta ja tällä hetkellä Nojina toimii yhteensä kahdeksan henkilöä viidessä eri kauppakeskuksessa: Isossa Omenassa, Myyrmannissa, Triossa, Koskikeskuksessa ja IsoKristiinassa. Nojien koulutuksia on jatkuvasti käynnissä eli jatkossa Nojia on yhä useammassa kauppakeskuksessa. Työmuodon on kehittänyt Nuorten Palvelu ry yhdessä Cityconin ja Securitaksen kanssa.

Lue lisää Nuorten Palvelu ry:n ja Cityconin yhteistyöstä tai #STOPkiusaamiselle kampanjan taustoista klikkaamalla alla olevia painikkeita: