Toisena, hyvin viitoittavana polkuna on hankkeessa ollut muotoilla prosessi ja malli siitä, kuinka pystymme vahvistamaan ja vaikuttamaan 16-vuotiaiden ja sitä vanhempien kuntalaisten kasvuun ja itsenäistymiseen liittyviin tarpeisiin. Hankkeessa haluamme tukea myös sitä, että nuoret aikuiset tulevat kuulluiksi omassa elinympäristössään. Pienissä kunnissa tavanomaista on, että nuorisotyötä toteutetaan monen muun tärkeän kunnallisen työtehtävän ohessa. Usein nuorisotyönohjaaja työskentelee yksin, ja peruskouluikäisten tukeminen ja heidän kanssaan toimiminen vievät työresurssista suuren osan. Turvallisia ja lämpimiä kokoontumispaikkoja nuorille on vähän. Toimintoja, jotka suoraan kohdistettaisiin 16-vuotiaille tai sitä vanhemmille nuorille, ei juurikaan ole.

Hankkeessa kehittelemässämme mallissa kaiken lähtökohtana on olemassa olevien resurssien ja toimintojen kartoitus. Olemme halunneet luoda kestävää toimintaa, joten se ei voi perustua resursseihin, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Kyselyt ja haastattelut nuorille, nuorten kanssa toimiville ammattilaisille ja kuntalaisille auttavat hahmottamaan, millaista toimintaa paikkakunnalla jo on ja mitä uutta kuntaan kaivataan. Oleellista uuden toiminnan kehittämisessä on aloittaa yhteistyöstä ja sellaisesta kokeilevasta toiminnasta, minkä olemassa olevat hartiat varmasti kestävät kantaa. Uuden toiminnan aloitus, saatikka toiminnan vakiintuminen vievät aikaa ja resursseja. Hankkeen aikana on kuitenkin havaittu, että kun toiminta vakiintuu ja tavoittaa myös aiemmin ulkopuolelle jääneet nuoret, kehittämistyö lopulta säästää resursseja.

Pienet paikkakunnat eivät ole massaa, vaikka valtamedian keskustelussa sellainen kuva voi syntyä. Kun asukkaita on vähemmän, korostuvat yhteisön tarinat, historia ja toimintakulttuuri. Kun näitä ominaispiirteitä kuullaan, niin uskon, ettei ole niin pientä kuntaa, jossa ei voitaisi saada jotain uutta aikaan nuorten tukemiseksi. Olennaista on, että tahtoa uuden kokeilemiseen löytyy. Jos innostus löytyy useammalta kuin yhdeltä kuntalaiselta, mahdollisuudet kasvavat suuresti.

Riitta Rönkkö

The post Hankkeen kehittämä malli appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Vapaaehtoistyö säilyttää arvonsa tämän päivän leikkauksia, talouskuria ja niukkuutta korostavassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Helsingin Sanomat toteaa Pääkirjoituksessaan (20.7.2024) vapaaehtoistyön aseman olevan Suomessa yhä vahva (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010573039.html). Kirjoituksessakin siteerattu, Kansalaisareenan toteuttama Vapaaehtoistoiminta Suomessa –kyselytutkimus osoittaa vajaan puolen kyselyyn vastanneista suomalaisista osallistuneen vapaaehtoistoimintaan vuosina 2023–2024. Heistä 63 % kertoi vapaaehtoistoiminnan vaikuttaneen myönteisesti heidän elämäänsä (https://kansalaisareena.fi/tuore-vapaaehtoistoiminta-suomessa-tutkimus-julkaistu/). Meille Nuorten Palvelu ry:ssä on tärkeää, että koordinoimamme vapaaehtoistyö tarjoaa elämää rikastuttavaa sisältöä tuettavien nuorten lisäksi myös vapaaehtoistyöntekijöille itselleen.  

Filosofisesti vapaaehtoisuus edustaa ihmisen vapaata tahtoa ja valintaa toimia toisen hyväksi ilman välitöntä henkilökohtaista hyötyä. Tämä altruistinen teko heijastaa yhteistä ihmisyyttämme: halua kuulua yhteisöön ja tukea toisiamme. Vapaaehtoisuus muistuttaa meitä siitä, että vaikka elämme yhä korostetummin yksilökeskeisessä maailmassa, todellinen merkityksellisyys syntyy suhteessa toisiin ihmisiin. Kun annamme aikaamme ja osaamistamme toisen ihmisen hyväksi, vahvistamme paitsi toista, myös itseämme. Vapaaehtoisuus onkin vastavuoroisuuden syvin muoto – teko, joka hyödyttää sekä tekijää että saajaa, ja luo laajempaa yhteisöllistä hyvinvointia. Filosofi ja runoilija Ralph Waldo Emerson tiivistää kauniisti, että “on yksi elämän kauneimmista kompensaatioista, että yksikään ihminen ei voi vakavasti yrittää auttaa toista auttamatta itseään. Tehdä jotakin toiselle ilman korvauksen tai vastapalveluksen odotusta on yksi syvällisimmistä muuttavista kokemuksista, mikä ihmisellä voi olla.”

Matalan kynnyksen vapaaehtoistyön voimin voimme mahdollistaa nuorelle tarvittavan tuen juuri oikealla hetkellä, kun elämässä on haasteita ja epävarmuuksia, joita on vaikea kohdata yksin. Nuorten Palvelu ry:n vapaaehtoistyöntekijät tarjoavat nuorille turvallisen ja luotettavan aikuisen seuraa, kuuntelua ja läsnäoloa, siis asioita, jotka voivat olla ratkaisevia nuoren kasvun ja kehityksen kannalta. Korona-pandemian myötä yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute nousivat uudella tavalla tapetille, ja tätä niin sanottua “koronavelkaa” tulemme maksamaan vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tässäkin yhteydessä vapaaehtoistyöllä voidaan luoda konkreettisia vaikutuksia yksilöiden ja yhteiskunnan tasolla. Vapaaehtoistyö rikastuttaa niin tukihenkilön kuin tuettavan nuoren elämää, ja sen arvo heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Jokainen vapaaehtoisuuden kautta luotu yhteys vahvistaa paitsi yksilöä myös koko ympäröivää yhteiskuntaa – tämä on vapaaehtoisuuden syvin olemus. 

Jos elämäntilanteesi sen sallii ja haluat antaa omasta ajastasi osallistumalla nuorta tukevaan, tärkeään vapaaehtoistyöhön, niin voit tutustua Nuorten Palvelu ry:n vapaaehtoistoimintaan klikkaamalla ”Vapaaehtoiseksi” -nappia sivun ylälaidasta. Voit myös vapaasti kysyä lisää toiminnasta tai ottaa muuten vain yhteyttä!  

Vapaaehtoisterveisin,

Zemppari-toiminnan ja Vertzin asiantuntijat, Nuorten Palvelu ry 

The post Vapaaehtoistyön merkityksestä appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Syksyn tullen nuoret siirtyvät viettämään aikaansa taas lämpimiin ja viihtyisiin sisätiloihin, kuten kauppakeskuksiin. Nuorten kokoontuminen keskuksiin tuo toisinaan mukanaan haasteita, jotka päätyvät lehtiotsikoihin saakka. Tässä artikkelissa kerromme Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja® -toiminnasta, jonka avulla nuorten hyvinvointia, oikeuksia ja turvallisuutta voidaan tukea kauppakeskuksissa.   

Noja on kauppakeskuksissa nuorten puolella  

Monille nuorille kauppakeskukset ovat paikkoja, jonne tullaan viettämään aikaa ystävien kanssa ja hengailemaan. Samalla koetellaan rajoja, etsitään omaa identiteettiä ja harjoitellaan elämää vertaisten kanssa, nuoruuden kehitystehtävien mukaisesti.  

Nuorten ajanvietto kauppakeskuksissa näyttäytyy välillä myös erilaisina haasteina, kuten päihteidenkäyttönä ja välityksenä, välien selvittelynä ja erilaisina rikoksina. Tiloissa viettää myös aikaansa eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, jotka hyötyvät turvallisten ja tarpeellisia rajoja asettavien aikuisten läsnäolosta.  

Vartijat ja järjestyksenvalvojat nousivat vahvasti esiin monien nuorten puheissa Nuorten Palvelu ry:n kartoittaessa nuorten ajanviettoa kauppakeskuksissa yli 10 vuotta sitten. Tunnistimme erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja järjestyksenvalvojien kohtaamisessa olevan paljon sellaisia tekijöitä, jotka voivat joko kaventaa nuorten oikeuksia ja syventää nuorten pahoinvointia tai vaihtoehtoisesti tukea nuorten osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia.  

Reilussa kymmenessä kauppakeskuksessa eri puolella Suomea toimii nuorten kohtaamiseen erikoistuneita järjestyksenvalvojia eli Nojia. Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja® on kauppakeskuksen järjestyksenvalvoja siinä missä muutkin kauppakeskuksessa työskentelevät järjestyksenvalvojat oikeuksineen ja velvoitteineen. Nojien työhön kuuluu lisäksi olennaisena osana nuorten kanssa toimiminen myönteisesti, vuorovaikutteisesti ja yhteistyössä muiden eri alojen ammattilaisten kanssa. Työn tavoitteena on tarjota nuorille parempia kohtaamisia aikuisten kanssa ja sitä kautta parantaa nuorten hyvinvointia.  

Nojan tehtävään valitaan yhteistyössä turvallisuusalan yrityksen kanssa työhön sopiva ja motivoitunut henkilö, joka saa Nuorten Palvelulta laadukkaan valmennuksen sekä jatkuvaa taustatukea nuorten kanssa toimiseen. Nojan valmennukseen kuuluu tietoa nuoruuden kehitystehtävistä, nuorten kohtaamisesta ja huolta aiheuttaviin tilanteisiin tarttumisesta sekä lisäksi reflektointi yksin ja yhdessä.  

Nojat ovat hyvä kontakti kauppakeskuksissa nuorten kanssa toimiville ammattilaisille eri sektoreilta. Kun eri alojen ammattilaiset, mukaan lukien turvallisuusalan yritys ja Nojan kohteena toimiva kauppakeskus, toimivat yhdessä, voidaan alueen nuorten asioita ratkaista yhteistyössä monin tavoin. Äärimmäisen tärkeitä ja hyviä kumppaneita Nojille ovat juuri nuorisotyöntekijät ja nuorten kanssa työtä tekevät järjestöt. 

”Nuoret ovat ymmärtäneet, että järjestyksenvalvojat ja nuorisopalvelut ovat samalla puolella ja että järjestyksenvalvojat eivät ole nuoria vastaan. Parin vuoden aikana on tullut vahva puuttumisen  malli.” (Nuorisotyön esihenkilö)    

Parempia kohtaamisia ja konkreettista apua nuorille  

Käytännössä Nojien työ on nuorten aktiivista kohtaamista erilaisissa tilanteissa kauppakeskuksessa. Nojat ottavat nuoriin kontaktia myös muuten kuin puuttumistilanteissa ja yksi työmuodon kulmakivistä onkin tutuksi tuleminen kauppakeskuksessa paljon aikaansa viettävien nuorten kanssa. Tuttuus tuo mukanaan monia asioita: kauppakeskuksen yleinen viihtyvyys ja ilmapiiri paranevat, nuoret sitoutuvat rakentavampaan käytökseen, järjestyksenvalvojien työ helpottuu sekä tietysti nuorten hyvinvointi paranee.   

Nuorille tutustuminen paljon paikalla oleviin aikuisiin madaltaa avun pyytämisen kynnystä ja lisää luottamusta aikuisia ja yhteiskuntaan yleensä. Nojien kokemusten perusteella nuoret ovat saaneet heiltä apua monenlaisiin asioihin aina kadonneiden tavaroiden etsimisestä väkivallan kohteeksi joutumiseen kuin itsetuhoisuuteenkin liittyen.  

”Nojat on hyvä asia, kun voi mennä juttelemaan huolistaan. Kaikki nuoret ei uskalla puhua vanhemmille tai uskalla hakea ammattiapua.” (Nuori kauppakeskuksessa)  

Nuorten ei-toivottuun käytökseen puuttuessaan Nojien työssä oleellisena osana on mukana vuorovaikutus, nuorten näkökulman ymmärtäminen sekä rakentava keskustelu. Nojat ottavat konkreettisesti toimintaan mukaan myös muita kyseisen kauppakeskuksen järjestyksenvalvojia, jolloin osaaminen ja asenne nuorten hyvään kohtaamiseen leviää muillekin.   

Yksi Nojien työn keskeisistä asioista on myös nuorten avustaminen erilaisissa asioissa, joista yleisimpiä ovat nuoren joutuminen rikoksen tai väkivallan kohteeksi, päihtyneen tai itsetuhoisen nuoren avustaminen ja myös erilaisista mieltä painavista asioista keskustelu ja yleisesti huolta aiheuttavien nuorten kohtaaminen. Nojat ovat esimerkiksi läsnäolollaan, kuuntelullaan ja kannustamisellaan tukeneet nuorta irti huumeista, saaneet nuoren pois kauppakeskuksen katolta itsemurhaa yrittämästä ja tarjonneet kuuntelevan korvan sekä palvelupolkuja haastavissa kotioloissa eläville nuorille.  

Nuorisotyöntekijät päivittäisen työn tukena  

Nojat saavat valmennuksessaan nuorten kohtaamisen perustietojen lisäksi yhteydet alueensa muihin nuoria kohtaaviin ammattilaisiin, kuten nuorisotoimeen, sosiaalitoimeen, seurakuntaan ja oppilaitoksiin. Usein nuoret tarvitsevat haasteidensa kanssa syvempää eri ammattilaisten osaamista kuin mitä Nojat yksin pystyvät tarjoamaan. Yhteistyö ammattilaisten välillä onkin olennaista, jotta Nojat osaavat ohjata nuoria sopivaan palveluun silloin, kun Nojan työnkuvan rajat tulevat vastaan.   

Eri tahoilla työskentelevät nuorisotyöntekijät ovat Nojille erityisen tärkeitä yhteistyökumppaneita ja päivittäisen työn tukipilareita. Nuorisotyöntekijät voivat esimerkiksi jalkautua kauppakeskuksiin yhdessä Nojien kanssa, jolloin todennäköisemmin porukasta löytyy joku nuorille ennestään tuttu aikuinen ja nuoret uskaltavat lähestyä heitä.   

Parhaimmillaan yhteistyö nuorisotyöntekijöiden ja Nojien välillä tuo konkreettisia hyötyjä työarkeen: Järjestyksenvalvojat ja jalkautuvat nuorisotyöntekijät voivat vaihtaa nopeasti tietoja nuorten liikkeistä keskenään ja siten onnistua estämään esimerkiksi ennalta sovittuja joukkotappeluja. Kun kumpikin osapuoli tarjoaa tietojaan yksittäisistä nuorista tai nuorten porukoista, saadaan nopeasti muodostettua kokonaisvaltaisempi kuva ja tarvittaessa puututtua yhdessä huolta aiheuttaviin tapauksiin. Etenkin uudessa kohteessa aloittaville Nojille nuorisotyöntekijät tarjoavat korvaamatonta tietoa alueen palveluista ja ilmiöistä.   

Nojat eivät ole työnkuvaltaan nuorisotyöntekijöitä tai sosiaalityöntekijöitä, mutta he kohtaavat työssään kauppakeskuksissa nuoruuden moninaisen kirjon iloista haasteisiin ja suoranaisiin ongelmiin. Moniammatillisen yhteistyön raameista ja käytännöistä sopiminen on tärkeää, jotta jokainen toimija tietäisi, missä toisen ammattilaisen rajat ja osaaminen kulkevat sekä miten toimia eri toiveiden ja haasteiden ristipaineessa.  

Kaikkien sitoutumista tarvitaan  

Kauppakeskukset ja muut julkiset ja puolijulkiset tilat ovat osalle nuorista ainoita turvallisia ajanviettopaikkoja arjessa. Tilojen avoimuudella, yhdenvertaisuudella ja turvallisuudella on suuri merkitys nuorille tilojen tarjoamien palvelujen lisäksi. Nuorilla on myös yhtäläinen oikeus käyttää näitä tiloja omista lähtökohdistaan, esimerkiksi vain hengailuun ystävien kanssa.  

Tilojen omistajilla, hallinnoijilla ja valvojilla on suuri merkitys siinä, että tilat pysyvät nuorisomyönteisinä ja turvallisina, ja että nuoret kokevat tulevansa kohdatuksi ja kuulluiksi eivätkä vain valvotuiksi ja kontrolloiduiksi.  

Nuorten kohtaaminen myönteisesti, ennaltaehkäisevä toiminta ja moniammatillinen yhteistyö auttavat nuorten oikeuksien toteutumisessa. Noja-toiminnan kautta näitä edistetään sekä yksittäisissä Nojien ja nuorten kohtaamisissa että laajemminkin koko kauppakeskuksen tai sen lähialueen toiminnassa.  

Meidän ja kaikkien nuorten eteen työtä tekevien aikuisten tehtävä on olla nuorten puolella ja pohtia, miten voisimme sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä edistää yhdessä nuorten hyvinvointia ja tukea nuorten toimijuutta. Pitkäjänteinen, moniammatillinen yhteistyö ei ole yksinkertaista, mutta sen tulokset pitkällä aikavälillä ovat vaikuttavia. Noja-toiminta on yksi keino, jolla nuorten asioita voidaan edistää resurssiviisaasti.  

Kirjoittajat

Pauliina Lampela, vastaava asiantuntija/Vaikuttava yhteisö -hanke 

Bea Bergholm, asiantuntija/Vaikuttava yhteisö -hanke 

Artikkeli julkaistu alun perin Nuorisotyö-lehden numerossa 3/2024. Alkuperäisessä artikkelissa eri kuvitus. Kuvat: Nuorten Palvelu ry.

The post Nuorten oma järjestyksenvalvoja tärkeässä roolissa kauppakeskuksissa appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Vallankumouksia nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta.

Meillä kansalaisyhteiskunnallisilla toimijoilla on edessämme uusi aika. Rahoitusympäristömme on suuressa muutoksessa haastaen mahdollisuuksiamme
toteuttaa tarkoitustamme. Oman varainhankinnan nostaminen merkittävään rooliin avustusperustaisen rahoituksen rinnalle, vahvojen kumppanuuksien rakentaminen sekä omien käytäntöjen ja toimintakulttuurin kehittäminen ovat ratkaisevassa asemassa kestävän tulevaisuuden luomiseksi.

Me Nuorten Palvelussa olemme valinneet tarkoitukseksemme haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämällä kestäviä ja vaikuttavia ratkaisuja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Meillä on tarkoituksestamme aidosti syttyvät ihmiset töissä, tarvittava osaaminen sekä rakkaudellisuudessaan väkevä toimintakulttuuri.

Tarve työllemme on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Tarvitsemme sinut mukaan vahvistamaan kukoistuksen mahdollisuuksiamme uutta aikaa kohti kulkiessamme. Sinulla on merkittävä rooli Nuorten Palvelu ry:n kumppanuuksien, varainhankinnan, asiantuntijapalveluiden tuottamisen ja organisatoristen käytäntöjen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tehtäväsi ei tule olemaan helppo mutta matka yhteisössämme merkityksellisyyden tunnusta täysi. Jos tämä mahdollisuus puhuttelee sinua ja tarkoitustasi maailmassa – tartu siihen.

Hakijoiksi toivomme eri taustaisia ja ikäisiä henkilöitä eri vähemmistöisyydethuomioiden, joilla on avoinna olevaan tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, kokemus ja osaaminen.

Rakkaudellisesti,
Erno Kääriäinen, hallituksen puheenjohtaja
Tatu Tossavainen, toiminnanjohtaja

KUMPPANUUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄ
Kumppanuus- ja kehittämispäällikkö toimii toiminnanjohtajan alaisuudessa ja vastaa kumppanuuksiin, varainhankintaan, asiantuntijapalveluiden tuottamiseen sekä sisäiseen kehittämiseen liittyvistä johtamisen, kehittämisen ja operatiivisen toteutuksen tehtävistä.

Kumppanuus- ja kehittämispäällikkö vastaa:
➢ Kehittämishankkeiden johtamiseen, rahoitukseen ja raportointiin liittyvistä
tehtävistä
➢ Varainhankinnan viestintä-, markkinointi- ja vaikuttamistyöstä
➢ Rahankeräysluvan puitteissa toteutettavasta varainhankinnasta ja sen
kehittämisestä
➢ Asiantuntijapalvelujen tuottamisesta, kehittämisestä ja myynnistä
➢ Muiden varainhankintakeinojen kehittämisestä ja kokeilusta
➢ Varainhankinnallisten kumppanuuksien solmimisesta
➢ Organisaation toiminnan kehittämiseen liittyvistä tehtävistä
➢ Jäsentoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista
➢ Toiminnanjohtajan sijaistamisesta

Lisäksi kumppanuus- ja kehittämispäällikkö osallistuu hallinnollisiin tehtäviin, asiantuntijapalveluiden toteuttamiseen ja edunvalvontatyöhön.

EMME ETSI TÄYDELLISTÄ IHMISTÄ.
Päinvastoin. Ajattelemme, että oman keskeneräisyyden ja haavoittuvuuden syleily ovat aikamme supervoimia. Mutta aidosti Nuorten Palvelu ry:n tarkoituksesta ja avoinna olevasta tehtävästä inspiroitunut, työnkuvan mukaisista teemoista jonkin verran kokemusta kerryttänyt sekä riittävästi tehtävän kannalta kriittisintä osaamista omaava sinun pitää olla. Meidän mielestämme tehtävään valittava henkilö tulisi olla riittävän sopiva kolmessa
kategoriassa: Persoona, työskentelytaidot & substanssiosaaminen.

KRIITTISET KRITEERIT

Persoona
➢ Arvoihimme sitoutuminen
➢ Tarkoituksemme kokeminen merkityksellisenä
➢ Dialogisuuden suhteena, kommunikaationa ja taitona vaaliminen
➢ Inhimillisen työelämäkulttuurin arvostaminen
➢ Henkilöstön vahvaan osallisuuteen luottaminen

Työskentelytaidot
➢ Kyky itse- ja yhteisöohjautuvuuteen
➢ Vahva vuorovaikutusosaaminen
➢ Kyky luovaan ongelmanratkaisuun ja vaativaan päätöksentekoon
➢ Kriittisen ajattelun ja reflektoinnin taidot
➢ Kiinnostus omaan ammatilliseen kehittymiseen ja inhimilliseen kasvuun
➢ Omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito

Substanssiosaaminen
➢ Viestintä- ja markkinointiosaaminen
➢ Neuvottelutaidot ja vaikuttamistyön osaaminen
➢ Varainhankintaan ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen liittyvä osaaminen
➢ Johtamiseen ja kehittämistoimintaan liittyvä osaaminen
➢ Nuorten Palvelu ry:n toimintaympäristön tuntemus

MITÄ ME TARJOAMME SINULLE?
➢ Mahdollisuuden luoda vallankumouksia haavoittuvassa asemassa olevien
nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi eettisesti kestävällä tavalla
➢ Mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä ihmisenä ja ammattilaisena
➢ Valtaa, vastuuta & vapautta työtehtäväsi toteuttamiseksi
➢ Yksilöllistä tukea tehtävässäsi onnistumiseksi
➢ Rakkaudellisen yhteisön ja psykologisesti turvallisen toimintakulttuurin
➢ Erittäin joustavat käytännöt työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi niin
työajan kuin työntekopaikan suhteen
➢ Inhimillisesti kestävää ja hyvinvointia vahvistavaa työelämää
➢ Tukea liikunnan, kulttuurin ja hyvän ruoan kokemiseen sekä mielen hyvinvointiin

MUUTA TÄRKEÄÄ
Työsuhteen kesto ja koeaika
Työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tehtävässä on kuuden (6) kuukauden koeaika.
Työaika
Tehtävä on kokoaikainen. Säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 37,5 tuntia.
Järjestössä on käytössä liukuvan työajan käytännöt. Työtä tehdään toisinaan myös
iltaisin ja viikonloppuisin.
Työpaikka
Järjestössä sovelletaan hybridityön käytäntöjä. Työntekoalueena on koko Suomi.
Työnteon kotipesänä toimii Nuorten Palvelu ry:n toimisto Kuopion keskustassa.
Työn aloitus
Työ alkaa aikaisintaan 2.12.2024 tai myöhemmin sopimuksen mukaan.

Palkkaus
Palkkauksessa sovelletaan sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta. Työtehtävä
kuuluu vaativuudeltaan vaativuusryhmään 7. Kuukausipalkka (brutto) hakijan
osaamisen ja kokemuksen perusteella 3400,00€-3600,00€ välillä.
Työnteosta muodostuvat korvaukset
Työnteosta muodostuvat lisät ja korvaukset korvataan työntekijälle aikana
työehtosopimuksessa määritetyin tavoin.
Työehtosopimus
Nuorten Palvelu ry:ssä noudatetaan sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta.

MEISTÄ
Nuorten Palvelu ry on valtakunnallinen sosiaalipedagogisen nuorisotyön kehittäjäjärjestö. Järjestömme on perustettu vuonna 1969 ja kotipaikkamme on Kuopio. Olemme puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sekä rahallista voittoa tavoittelematon toimija.
Tarkoitus
Tarkoituksenamme on toteuttaa vallankumouksia nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvojen kumppanuuksien voimaa ja nuorten toimijuutta vaalien.
Arvot
Rakkaudellisuus, rohkeus & toimijuus.
Mitä teemme?
Asiantuntijatyötä, ammatillista ja vapaaehtoisvoimaista sosiaalipedagogista nuorisotyötä, vaikuttamistoimintaa sekä kokeilu- ja kehittämistoimintaa.

Hakuprosessi
Lähetä CV, vapaamuotoinen maksimissaan sivun (A4) pituinen työhakemus sekä vastauksesi alla olevaan tehtävään sähköpostitse otsikolla ”Päällikkö” osoitteeseen rekry@nuortenpalvelu.fi sunnuntaihin 27.10.2024 klo 23.59 mennessä.

Aikataulu
➢ Hakuaika 30.9.-27.10.2024
➢ Kutsu haastatteluun toimitetaan jatkoon valituille hakijoille 30.10.2024
➢ Haastattelut toteutetaan 13.-14.11.2024 Kuopiossa klo 15.00 – 18.00 välillä
➢ Työntekijävalinnasta ilmoitetaan viimeistään maanantaina 18.11.2024
Lisätietoa avoinna olevasta tehtävästä ja rekrytointiprosessista saat Tatulta.

Tehtävä hakijalle
➢ Tutustu Nuorten Palvelu ry:n julkisesti saatavilla olevien tietojen ja taustamateriaalien avulla.
➢ Laadi vapaamuotoinen 1-2 sivun mittainen kiteytetty ehdotuksesi Nuorten Palvelu ry:n varainhankintastrategiasta ja -suunnitelmasta rakkaudellisuusaktivisti-konseptia hyödyntäen

Taustamateriaali

➢ Yhdistysesittely, strategia & rakkaudellisuusaktivisti-konsepti

Nuorten Palvelu ry_esittely__27.9.2024

Nuorten Palvelu ry_rakkaudellisuusaktivisti__27.9.2024

Nuorten Palvelu ry_strategia__27.9.2024

Rakkaudellisesti,
Tatu Tossavainen
Toiminnanjohtaja
+358404874806
tatu.tossavainen@nuortenpalvelu.fi
Tutustu työnhakijan tietosuojaselosteeseen: Tyonhakijan-tietosuojaseloste.pdf (nuortenpalvelu.fi)

The post HAEMME KUMPPANUUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖÄ – Hae 27.10.2024 mennessä! appeared first on Nuorten Palvelu ry.

”Teette NIIN arvokasta ja tärkeää työtä!”, huudahtaa nuori meille pimentyvässä Kuopion illassa. Tunnelma tihkuu tiheänä kavereiden tapaamista ja uusien tuttavuuksien löytämistä, halauksia ja draamaakin. Seurustelukumppanin kanssa meni välit poikki, kännykästä loppuu akku ihan just tai on huono olo. Mieltä saattaa painaa moni asia, vaikka ulkokuori muuta näyttää.

Nuorten kokoontumisessa jalkautuvat nuorisoalan ammattilaiset ja vapaaehtoiset löytävät reittinsä ja tarkkailevat tilannetta nuorten kansoittamassa puistossa: Onko teillä kaikki ok? Miten sulla menee? Pidättehän toisistanne huolta! Useimmille toivotetaan juttuhetken päätteeksi kivat illan jatkot, mutta huolen herätessä pysähdytään pidemmäksi toviksi.

Nuorten Palvelu ry:n Turvallisten tilojen Kuopio -hankkeessa on tänä kesänä koeponnistettu laajaa tapahtumajalkautumisten yhteistyörintamaa nuorten suosimissa kokoontumisissa vappuna, koulujen päättäreissä sekä tapahtumissa kuten Hoodfesteillä ja Sataman yössä. Mukana kokonaisuudessa olivat kaupungin nuorisopalvelut, poliisi ja Ankkuritiimi, hyvinvointialueelta sosiaali- ja kriisipäivystys sekä ensihoito, SPR, seurakunnan nuorisotyö Saapas-vapaaehtoisineen sekä opiskelijavapaaehtoisia. Lisäksi yhteistyötä tehtiin tiiviisti järjestäjätahojen ja järjestyksenvalvonnan kanssa. Tärkeänä linkkinä toimi myös kaupungin turvallisuuspäällikkö.

Hanke vastasi tapahtumajalkautumisten yleisestä koordinoinnista, johon sisältyi mm. osallistujatahojen ja tapahtumien vastuuhenkilöiden koonti, aikataulujen, toimintaympäristön ja tilojen selvittäminen, sopivien viestintäkanavien löytäminen sekä ennakkoinfon ja yhtenäisten toimintaohjeiden laatiminen. Pohjatyön jälkeen toimijoiden oli helppoa tulla mukaan tapahtumaan tietäen, että toimijoilla oli perustiedot ja -käytännöt selvillä.

Yhtä lailla kuin työntekijät ja vapaaehtoiset rakentavat kohtaamisissa luottamusta nuoriin, samaan tapaan eri sektoreiden ja toimialojen yhteistoiminnassa tapahtumien aikana luodaan luottamusta muihin toimijoihin. Pian huomataan, että omasta yksiköstä tuleekin ”me”, yhdessä muiden kanssa, kukin oman työnkuvansa kautta. Opitaan itsestämme, toisistamme, eri toimintakulttuureista ja opitaan tekemään yhdessä. Nuorten keskuudessa, nuorten tukena. Luodaan yhteisiä toimivia käytäntöjä.

”Kiitos, kun ootte täällä meidän turvana”, kuuluu tapahtumien aikana monen nuoren mielipide. Nuorisoalan ammattilaiset päivystivät jalkautumisen lisäksi vesipisteellä, jossa vesimukillisia jaettiin satamäärin. Turvallisina aikuisina, jollaisia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Vesipisteellä on helppo avata jutustelu arkipäivän kuulumisista, kun ollaan jonkinlaisessa välimaastossa, ei-kenenkään maalla. Jokainen kohtaaminen on ainutkertainen, nuori kohdataan omana itsenään. Käytäntö osoitti, että luotettavien aikuisten läsnäololle ja nuorten kuuntelemiselle on iso tarve.

Kesän kokemuksista on kerätty toimijoilta palaute ja sitä hyödynnetään tulevien kausien yhteistoiminnan suunnittelussa. Toimijoiden mukaan yhteisten jalkautumisten kokemukset olivat rohkaisevia ja vastaavalle yhteistoiminnalle toivotaan jatkoa.

”Teette niin arvokasta ja tärkeää työtä”. Näkyisipä nuoren kommentti vastaavana arvostuksena myös yhteiskunnan taholta resurssien muodossa ennenäkemättömien leikkausten keskellä. Ennaltaehkäisevä työ on kokonaisuuden mittakaavassa sitä edullisinta työtä, mutta inhimillisestä näkökulmasta katsoen kaikkein arvokkainta.

Taina Worster

Turvallisten tilojen Kuopio -hankkeen projektikoordinaattori

****

Turvallisten tilojen Kuopio -hankkeen päärahoittajana toimii Itä-Suomen aluehallintovirasto.

The post ”Kiitos kun ootte täällä meidän turvana!” appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Harvinaista on dialogi, jossa vilpittömästi pyritään yhdessä löytämään parempia ratkaisuja jokaiselle paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Ehkä vaarallisinta tässä kaikessa on se, että kunnioituksen, lempeyden ja ymmärtäväisyyden täyttämä parempaan ajatteluun ja yhteyteen pyrkivyyden puute luovat merkityksettömyyttä. Merkityksettömyys synnyttää välinpitämättömyyttä, välinpitämättömyys pelkoa, pelko vihaa ja viha väkivaltaa. 

Missä erityisesti näytämme edelleen olevan sitkeässä yhteiskunnallisessa jumissa, on sen hyväksyminen, että inhimillisyys itsessään on olemuksellisesti ristiriitaista, eivätkä ihmisyys inhimillisyys ole puristettavissa yksiselitteisiin, selkeisiin ja kiistatta havaittaviin fyysisiin faktoihin.  

Yhtä kadoksissa vaikutamme olevan sen hyväksymisessä, että ihmiset ovat monimuotoisia; yksilöiden väliset erot ovat aina suurempia kuin erot ihmisyyden piirteiden, kuten seksuaalisuuden, sukupuolen, ihonvärin tai etnisen taustan, välillä. Samalla nämä ihmisyyden piirteet vaikuttavat kiistatta siihen, miten tulemme kohdatuiksi ja kohdelluiksi sekä millaisia mahdollisuuksia meille avautuu, millaisista mahdollisuuksista tulemme poissuljetuiksi.  

Yhdenvertaisuuden, inklusiivisyyden ja antirasistisuuden tarkoitus on vähentää inhimillistä kärsimystä ja rikastuttaa inhimillisiä mahdollisuuksia. Onnistuessaan kumpikaan näistä tarkoituksista ei loukkaa, eikä ole keneltäkään pois.  

Meiltä aikuisilta voi vaatia kunnioittavampaa käyttäytymistä toisiamme kohtaan. Yhtä lailla yhdenvertaisuuden, inkluusion ja antirasistisuuden edistämisen kompleksisuudet ilmiöinä ansaitsisivat tulla sellaisina kunnioitetuksi. Asia, jolla erityisesti odottaisi olevan väliä jokaiselle meistä, on ymmärrys siitä, että meidän aikuisten toiminta yksi merkittävä olosuhde, jossa lapset ja nuoret kasvavat.  

Lapsilla ja nuorilla on jakamaton oikeus levätä ja saada lohtua turvallisuuden ja toivon kokemuksessa. Väkivallan ilmapiiri ei tuota kokemusta mahdollista. Rakkaudellisuus – Syvä ja ehdoton eroistamme, keskeneräisyyksistämme ja ristiriitaisuuksistamme riippumatta jaettu lempeys sekä oman toimintamme hyvyyttä vahvistavuudesta välittäminen – sen sijaan voisi.  

Lapseni päiväkodin pihan kuralammikosta esitettyä, punkahtavaa sanataidetta lainaten:
Hei värinen maailma, rohkeasti sä rakasta! 

Rakkaudellisesti,
Tatu 

The post Yhdenvertaisuuden edistäminen on inhimillisten mahdollisuuksien rikastamista appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Nuorten reviireillä Tampere -hanke 2024-2027
Hankkeen päämääränä on haavoittuvassa asemassa olevien 9 – 22 -vuotiaiden nuorten turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutuminen julkisissa ja puoli julkisissa tiloissa Tampereen keskusta-alueella. Hankkeen tarkoituksena on lisätä turvallisten aikuisten läsnäoloa julkisiin ja puoli julkisiin tiloihin ja vahvistaa kohtaamisosaamistaan sekä parantaa monisektorisen ja -alaisen yhteistoiminnan tuloksellisuutta kohderyhmän nuorten yhteistoiminnallisessa tukemisessa. 

Työtä tehdään monialaisesti ja poikkisektorisesti vahvassa yhteistoiminnassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Tampereen kaupunki ja sen nuorisopalvelut, poliisi, järjestöt ja kauppakeskukset Ratina ja Koskikeskus ja niissä vartiointia toteuttavat turvallisuusalan yritykset sekä muut hankkeen aikana oleelliseksi havaittavat toimijat eri sektoreilta.   

Hankkeessa tehdään kumppaneiden lisäksi tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä Nuorten Palvelu ry:n nuorten reviireillä toiminnan Vaikuttava yhteisö-, Turvallisten tilojen Kuopio 2.0 – sekä Nuorten reviireillä Oulu -hankkeiden kanssa. Hankkeen suunniteltu kokonaiskesto on 01.09.2024 – 31.07.2027. Hankkeen päärahoittaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt rahoituksen ensimmäiselle hankevuodelle.  

Työtehtävä on osa-aikainen 60 -prosenttisella työajalla. Työsuhde on määräaikainen (12 kuukautta). Työsuhdetta on mahdollista jatkaa, mikäli hanke saa rahoituksen toiselle ja kolmannelle hankevuodelle.  

Projektikoordinaattorin tehtävä
Projektikoordinaattorin päätehtävänä on vastata hankkeen tuloksellisesta toteutumisesta toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektikoordinaattori vastaa hankesuunnitelmaan perustuen toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta, arvioinnista, kehittämistyöstä, viestinnästä, verkostotyöstä ja vaikuttamistoiminnasta. Työtehtäviin kuuluu lisäksi jotain hankehallinnollisia tehtäviä. Lisäksi projektikoordinaattori toimii osana Nuorten Palvelu ry:n Nuorten reviireillä -toimintakokonaisuuden tiimiä.  

 Esimerkkejä keskeisimmistä työtehtävistä edellä olevan kuvauksen perusteella: 

• Hanke viestinnän, kehittämistoiminnan, tiedonkeruun, seurannan ja arvioinnin suunnittelu ja toteutus Nuorten Palvelu ry:n käytäntöjen ja hankesuunnitelman mukaisesti 

• Tilanne- ja tarvekartoitusten toteutus toiminta-alueelle jalkautuen 

• Nuorten osallisuutta vahvistavien osallisuusprosessien toteutus toiminta-alueelle jalkautuen 

• Kouluttaminen sekä verkostotyön ja yhteiskehittämisprosessien fasilitointi 

• Hankkeen päämääriin liittyvän vaikuttamistoiminnan toteutus hankkeen toiminta-alueella 

• Kehittämistyön mallintamiseen liittyvien tehtävien toteuttaminen 

• Hankkeen kannalta olennaisissa asiantuntijafoorumeissa toimiminen 

• Nuorten Palvelu ry:n yhteisöohjautuvaan tiimintyöskentelyyn osallistuminen 

Millaista henkilöä etsimme?
Toivomme hakijoiksi eri taustaisia ja ikäisiä henkilöitä eri vähemmistöisyydet huomioiden, jolla on avoinna olevaan tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. 

Edellytämme 

• Arvoihimme ja strategiaamme sitoutumista 

• Kykyä toimia itseohjautuvasti ja yhteisöohjautuvasti 

• Halua kehittää, kehittyä ja kasvaa sekä auttaa muita onnistumaan 

• Valmiuksia kehittää monisektorista ja -alaista yhteistoimintaa ja sen tuloksellisuutta 

Arvostamme  

• Vuorovaikutusosaamista 

• Projektityön ja kehittämistyön osaamista 

• Tavoitteellisen kouluttamisen ja verkostotyön osaamista 

• Kokemusta nuorten parissa tehtävästä työstä ja yhteistyöstä yritysten kanssa 

• Ymmärrystä eri sektoreiden ja alojen toimijoiden toimintakulttuureista   

• Valmiuksia työskennellä pääasiassa etäyhteyksin muun Nuorten Palvelu ry:n työyhteisön kanssa maantieteellisen sijainnin vuoksi  

• Kokemusta toiminnasta haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta 

Tarjoamme 

• Mahdollisuuden luoda vallankumouksia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisessä osana väkevää yhteisöä 

• Mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä ihmisenä ja ammattilaisena 

• Tuen työssäsi onnistumiseksi 

• Tiimin tuki, esihenkilön tuki, koko yhteisön tuki 

• Monipuolisesti valtaa ja vastuuta oman työtehtävän toteuttamiseksi 

• Rakkaudellisen työyhteisön psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä 

• Erittäin joustavat käytännöt työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi niin työajan kuin työntekopaikan suhteen 

• Joutilaisuuden vaalimista työajalla 

• Inhimillisesti kestävää ja hyvinvointia vahvistavaa työelämää 

• Tukea liikunnan, kulttuurin ja hyvän ruoan kokemiseen sekä mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen 

Muuta tärkeää 

Työnkesto
Määräajan 1.9.2024 – 31.8.2025 hankkeen ja sen rahoituksen määräaikaisuuden perusteella. Hankkeen saadessa rahoituksen toiselle hankevuodelle työsuhteen jatkamisesta neuvotellaan erikseen.   

Työaika
Tehtävä on osa-aikainen 60 -prosenttisella työajalla. Säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 22,5 tuntia. Järjestössä on käytössä liukuvan työajan käytännöt. Työtä tehdään  myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lisätyötä voidaan tarjota kouluttamis- ja kehittämistehtävissä Nuorten Palvelu ry:n tarjoamissa asiantuntijapalvelussa varmistuneiden erillisten toimeksiantojen perusteella. 

Työpaikka
Järjestössä sovelletaan hybridityön käytäntöjä: Työtä voidaan tehdä työtehtävän vaatimukset huomioiden monipuolisesti myös etänä. Työntekoalueena on pääasiallisesti Tampereen keskusta ja tilapäisesti koko Suomi.   

Työn aloitus
Työ alkaa 1.9.2024 tai sopimuksen mukaan myöhemmin.   

Koeaika
Tehtävässä on kolmen (3) kuukauden koeaika.  

Palkkaus
Palkkauksessa sovelletaan sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta.
Työ kuuluu vaativuusluokitellussa vaativuusryhmään 5 ja palkkausjärjestelmä on edellä mainitun työehtosopimuksen mukainen. Palkan määrä on 60-prosenttia vastaavasta kokoaikaisen työntekijän palkasta. Vastaava kokoaikaisen työntekijän bruttopalkka määräytyy palkka-asteikon 2800,00€ – 3100,00€ sisällä. Lopullinen palkka määrittyy hakijan osaamisen ja kokemuksen mukaan. 

Työnteosta muodostuvat korvaukset
Työnteosta muodostuvat lisät ja korvaukset korvataan työntekijälle pääsääntöisesti aikana.  

Työehtosopimus
Nuorten Palvelu ry:ssä noudatetaan sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta.  

Meistä
Nuorten Palvelu ry on valtakunnallinen sosiaalipedagogisen nuorisotyön kehittäjäjärjestö. Järjestömme on perustettu vuonna 1969 ja kotipaikkamme on Kuopio. Olemme puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sekä rahallista voittoa tavoittelematon toimija.   

Tarkoitus
Tarkoituksenamme on toteuttaa vallankumouksia nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvojen kumppanuuksien voimaa ja nuorten toimijuutta vaalien.  

Arvot
Rakkaudellisuus, rohkeus & toimijuus.  

Mitä teemme?
Asiantuntijatyötä, ammatillista ja vapaaehtoisvoimaista sosiaalipedagogista nuorisotyötä, vaikuttamistoimintaa sekä kokeilu- ja kehittämistoimintaa.   

Hakuprosessi
Lähetä CV ja vapaamuotoinen maksimissaan sivun pituinen työhakemuksesi otsikolla ”Projektikoordinaattori” sähköpostitse osoitteeseen rekry@nuortenpalvelu.fi sunnuntaihin 11.8.2024 klo 22.00 mennessä.  

• Jatkoon valitut hakijat kutsutaan haastatteluun torstaina 15.8.2024 

• Haastattelut toteutetaan etäyhteyksin ajalla 19.-20.8.2024 

• Työntekijävalinta tehdään keskiviikkona 21.8.2024.   

Lisätietoa avoinna olevasta tehtävästä ja rekrytointiprosessista saat Tatulta. 

Rakkaudellisesti, 

Tatu Tossavainen
Toiminnanjohtaja 

+358404874806
tatu.tossavainen@nuortenpalvelu.fi

The post Nuorten Palvelu rekrytoi! Haemme osa-aikaista projektikoordinaattoria Nuorten reviireillä Tampere -hankkeeseen – Hae 11.8.2024 mennessä! appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Nuoruuden yksi kehitystehtävistä on irtaantua kodin ja perheen vaikutuspiiristä, opetella kohti itsenäisempää elämää sekä liittyä uusiin yhteisöihin. Tässä elämänvaiheessa kaverit ja vertaiset ovat tärkeitä, sillä kavereiden kanssa harjoitellaan sosiaalisia taitoja ja etsitään omalta tuntuvaa porukkaa, jossa kokea yhteenkuuluvuutta.  

Julkiset ja puolijulkiset tilat kuten kauppakeskukset, kirjastot ja liikennemyymälät ovatkin monelle nuorelle tärkeitä ja helposti saavutettavia ajanviettopaikkoja. Nämä tilat sijaitsevat useimmiten hyvien kulkuyhteyksien varrella, tarjoavat palveluita, lämpimän sisätilan talvisin sekä tietysti ympärille muita ihmisiä ja valvontaa. Vaikka porukassa hengailevat nuoret usein haluavatkin olla aikuisilta hieman piilossa ja omissa oloissaan, on nuorille silti tärkeää tietää, että paikalla olevilta aikuisilta saa turvaa ja myös järjestyksenvalvonta on paikalla tarvittaessa. 

Toisinaan kauppakeskuksessa tai kirjastossa asioivien aikuisten huomio kiinnittyy äänekkäisiin nuorisoporukoihin. Viime vuosien varsin negatiivissävytteinen uutisointi nuorten ilmiöistä on myös omiaan lietsomaan aikuisten pelkoja ja ennakkoluuloja. 

Nuoret ovat porukassa liikkuessaan kuitenkin harvoin pahoilla aikeilla. Toki toisinaan joukossa tyhmyys tiivistyy, ja ryhmäpaine saattaa ajaa nuoria tekemään hölmöyksiä, kuten sotkemaan paikkoja tai härnäämään toisiaan.  

Lähes aina kyse on kuitenkin niinkin simppelistä asiasta kuin nuoruudesta: Nuoret hakevat ryhmästä turvaa ja toisinaan esimerkiksi huudoksi yltyminen johtuu pelkästään innostuksesta ja hyvästä läpänheitosta, toisinaan taas sillä saatetaan tietoisesti hakea huomiota ja erottautua muista porukoista. Nuorten käyttäytyminen rikkoo aikuisten maailman sosiaalisia normeja, ja hyvä niin.  

Nuorilla on oikeus viettää aikaansa näissä tiloissa aivan kuten kaikilla muillakin kaupunkilaisilla. Monelle kauppakeskuksessa hengaavalle nuorelle keskus on paikka, jossa kiinnitytään yhteisöihin, ympäröivään asuinalueeseen ja yhteiskuntaan ja saadaan näin osallisuuden kokemuksia. Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville nuorille kauppakeskus saattaa olla yksi ainoita mahdollisia turvallisia tiloja heidän arjessaan. 

Toisinaan nuorten näkökulmasta julkisten tilojen suunnittelu ja arkkitehtuuri on jopa syrjivää. Edelleen monet paikat suunnitellaan niin, ettei niihin jäätäisi istumaan ja viihtymään. Julkisten tilojen suunnittelussa aikuiset ovat tekijöitä ja nuoret kohteita, ja valitettavan usein nuorten ääntä, tarpeita ja näkemyksiä ei kuunnella.  

Nuoret ovat kuitenkin aktiivisia ja luovia kaupunkitilan käyttäjiä. Tilojen olisi tärkeää mahdollistaa nuorille ikävaiheeseen kuuluvaa vapaata oleskelua ja sitä kautta tukea nuoruuden kehitystehtäviä. Monet nuoret kokevat, että nuorille suunnatut tilat ovat hyvä asia, mutta vain harva käyttää niitä tai kokee ne omakseen. Osasyy lienee siinä, että tilat ovat useimmiten juuri aikuisten suunnittelemia ja sopiva käytös niissä aikuisten sosiaalisesti määrittelemää.  

Aikuisten asiakkaiden tai kauppakeskuksen henkilökunnan mahdollinen penseä suhtautuminen nuoriin ja heidän oleskeluunsa luo nuorille helposti kokemuksen siitä, ettei heitä halutakaan ottaa osaksi yhteisöjä. Jotkut nuoret jopa kokevat, että aikuiset syrjivät heitä: katsovat pahasti, halveksivat, kontrolloivat ja tekevät ennakkoluuloisia oletuksia nuorista. 

Aikuisten esimerkillä on nuoriin suuri vaikutus. Se, millaisia kohtaamisia aikuisilla ja nuorilla on nuorten suosimissa tiloissa, on ensiarvoisen tärkeää haasteiden ennaltaehkäisemiseksi. Rento ilmapiiri, kontaktin ottaminen nuoriin positiivisella mielellä ja nuorten puolelle asettuminen rakentavat luottamusta ja turvallisuutta. Kenenkään huonoa käytöstä ei pidä katsoa läpi sormien, mutta jos ja kun emme salli nuorilta huonoa käytöstä, täytyy meidän itse toimia esimerkkinä hyvästä käytöksestä ja vuorovaikutuksesta.  

Välillä voi olla aikuisena hyvä palata muistoissaan taaksepäin ja pohtia, millainen hengailija itse oli nuorena, missä vietti aikaansa kavereiden kanssa ja miten aikuiset siihen suhtautuivat. Voisimmeko pienen itsereflektion kautta löytää uudelleen yhteyden omaan nuoreen itseemme ja siten myös ymmärtäväisempää näkökulmaa tämän päivän nuorten oleskeluun ja suhtautumiseemme heihin?  

 Rakkaudellisesti, Nuorten reviireillä -tiimi 

The post Nuorten oikeus hengailuun vaatii aikuisilta itsereflektiota appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Ongelmiin keskittyvän yhteiskunnallisen diskurssin hallitessa mediakenttää, olisi meidän aikuisten tärkeää ymmärtää myös toivon merkitys nuorten elämässä. Niin vanhemmilla kuin jokaisella nuoria arjessaan kohtaavalla aikuisella on rooli ja vastuu nuorten toivon vahvistamisessa tai jopa murentamisessa. Toivon merkitystä nuorten elämässä voi lähestyä esimerkiksi toimijuuden tai merkityksellisyyden tunteen kautta. Toimijuuden näkökulmasta katsottuna toivo näyttäytyy kokemuksena siitä, että nuori voi omalla toiminnallaan ja omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen, mikä taas vahvistaa rohkeutta ja motivaatiota ryhtyä konkreettisiin toimiin. Merkityksellisyyden tunteen ja toivon välinen yhteys puolestaan tulee näkyviin siinä, että kun nuori kokee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi, vahvistaa se samalla myös toiveikkuutta. Toivo on siis yhdistettävissä ennen kaikkea kokemukseen siitä, että omalla itsellä ja omilla unelmilla sekä teoilla on merkitystä. Samalla toivo on myös osa tulevaisuudenuskoa, joka kannattelee vaikeiden hetkien yli ja luo uskoa parempaan huomiseen.  

”Jos on jotain mitä voi tehdä on myös toivoa.” (Vertzi-nuori)

”Mutta se on osa ihmisenä oloa, että olisi toivoa, se mahdollistaa sen, että jaksaa elää seuraavaan päivään ja siitä seuraavaan.” (Vertzi-nuori)

Nuorten toivon kokemus ei rajoitu pelkästään heidän omaan henkilökohtaiseen elämäänsä, vaan se ulottuu myös globaaleihin ja koko ihmiskuntaa koskettaviin asioihin. Tämä viestii siitä, että kokemus toivosta rakentuu suhteessa toisiin ihmisiin. Toivon tunnetta voivat heikentää esimerkiksi yhä kiihtyvällä tahdilla lisääntyvät epävarmuudet ja ennakoimattomat muutokset sekä ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset. Tämän lisäksi individualismin, informaatiotulvan, jatkuvan kilpailun, suorituskeskeisyyden ja pärjäämisen eetoksen aiheuttama ristipaine voi helposti herättää nuoressa epätoivon tai jopa toivottomuuden tunteita. Toivoa edistäväksi tekijäksi nuoret mainitsevat muilta saadun tuen, mutta myös sen, että he itse näkevät oman edistyksensä toivon kohteeseen nähden, oli sitten kyse henkilökohtaisesta kehityksestä tai laajemmasta muutoksesta.  

”Omatkin asiat voivat olla toivottomia, kun ne riippuu paljon muista ihmisistä, jotka ovat tuntemattomia, eivätkä ymmärrä sun tilannetta.” (Vertzi-nuori)

”Toivoa lisää myös se kun näkee miten paljon itse olen kehittynyt ihmisenä ja erilaisissa taidoissa. Minusta on moneksi vaikka en aina tunnustakaan sitä itselleni.” (Vertzi-nuori)

Toivo on siis hyvin subjektiivinen kokemus, eikä sitä voi ikään kuin ottaa ylhäältäpäin annettuna. Me aikuiset voimme kuitenkin omalta osaltamme auttaa nuorta tiedostamaan muutoksen mahdollisuuksia sekä omassa itsessä että ulkoisessa ympäristössä, ja luoda sitä kautta toivoa. Tämänkaltainen toivon pedagogiikkaan pohjautuva tietoisuuden herättäminen lähtee liikkeelle perusasioihin palaamisesta ja erilaisten ratkaisujen etsimisestä arjen haasteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuoren esille tuomat haasteet otetaan vakavasti ja että ongelmakeskeisyyden sijaan pohditaan yhdessä nuoren kanssa sopivan kokoisia askelia muutoksen aikaansaamiseksi. Tämä vaatii myös aikuiselta tietynlaista reflektiokykyä tunnistaa, ettemme välttämättä tiedä kaikkea nuorten elämästä. Nuoren hyväksyvä kohtaaminen, läsnäolo ja kuunteleminen ehkäisevät sitä, ettemme vain mitätöisi epätoivon tai toivottomuuden kokemuksia liiallisella positiivisuudella ja ratkaisukeskeisyydellä. 

Vaikuttavan kohtaamisen ytimessä niin nuorten kuin aikuistenkin kohdalla ovat aito läsnäolo ja hyväksyntä. Vaikka henkilökohtaiset arvot ja asenteet eivät vastaisikaan kohdattavan kanssaihmisen maailmankuvaa ja itseilmaisua, voi utelias ja avoin asenne silti mahdollistaa vastavuoroisesti merkityksellisen kohtaamisen. Toivon rakentamisessa vaikuttava kohtaaminen on tärkeässä roolissa, tapahtuipa se sitten kasvokkain tai verkon välityksellä. Aidosti kohdattu ja hyväksytty nuori saa aikuisen elintärkeää tukea vielä hyvin haavoittuvaan ja kehittyvään kokemukseensa toivosta. Voimme jokainen osaltamme vaikuttaa tähän kehitykseen sitä edistäen tai haurastuttaen. Meillä jokaisella on vastuu siitä, millä asenteilla ja tarkoitusperillä lähdemme kuhunkin kohtaamiseen. Parhaimmillaan kohtaaminen jättää pitkälle kantavan positiivisen vaikutuksen, josta nuori voi ammentaa matkallaan kohti tasapainoista aikuisuutta. 

”Jokainen tapaaminen jättää minulle todella hyvän mielen ja jättää odottamaan innolla seuraavaa kertaa. Se tuo paljon iloa ja motivaatiota arkeen.” (Zemppari-nuori)  

Rakkaudellisesti, Zemppari-toiminnan ja Vertzin asiantuntijat, Nuorten Palvelu ry 

(Lainaukset ovat toimintaamme osallistuneiden nuorten ajatuksia. Nuorilta on pyydetty lupa heidän ajatustensa jakamiseen.) 

The post Mielipidekirjoitus: Hei aikuinen, oletko nuoren toivon vahvistaja vai murentaja? appeared first on Nuorten Palvelu ry.

Hei!

Olen Julia, ja aloitin Nuorten palvelun järjestöassistenttina maaliskuussa. Ensimmäinen kuukausi on alkanut mukaviin työkavereihin ja monipuoliseen työnkuvaan tutustuessa.

Koulutukseltani olen filosofian maisteri, ja tutkintooni haalin kaikkea minua kiehtovaa, kuten historiaa, valtio-oppia ja kieliä. Aiemmin olen ollut harjoittelijana Helsingin yliopistolla ja Euroopan parlamentissa, jossa tein erityisesti viestitään liittyviä tehtäviä. Lisäksi olen työskennellyt muun muassa myyjänä, museolla ja lentokentällä turvatarkastajana.

Työnkuva Nuorten palvelulla on sekoitus uutta ja vanhaa sopivassa suhteessa – tehtävät koostuvat pääasiassa viestinnästä, mutta mukana on myös vaihtelevia tiimien avustavia tehtäviä. Ennen kaikkea mieltä lämmittää mahdollisuus nuorten hyvinvoinnin puolesta työskentelyyn!

Vapaa-aikani kuluu musiikkiharrastuksen parissa sekä hiihtäen, sulkapalloillen ja satunnaisesti tanssien.

Mukavaa kevään jatkoa!

Terveisin, Julia

 

The post Uusi järjestöassistentti esittäytyy appeared first on Nuorten Palvelu ry.